”Vauva vauva vauva vauva. Vauva. Vauva. Vauva vauva. Vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva vauva. Vauva vauva. Kyllä tää vatsalihasten erkauma on vaan sen arvosta. Vauva. Vauva vauva vauva vauva vauva vauva vauva. Vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva. Vauva. Vauva vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva. Käyn vauvan kanssa joogassa. Vauva. Vauva. Vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva. Sen ja sen vauva oli niin pieni syntyessään. Vauva vauva. Vauva vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva vauva vauva vauva. Vauva vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva. Vauva. Vauva. Vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva.”

”Kyllä nää vauvat on niin ihania. Se on sitten niin ihanaa, kun saatte oman syliin. Tsemppiä loppuodotukseen.” Näin ei tietenkään sanottu meille vaan yhteiselle vastaantulleelle tutulle.

”Vauva vauva vauva vauva. Vauva. Vauva. Vauva vauva. Ei oo paljon muuta tehty, käyty vauvauinnissa. Vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva vauva. Vauva vauva. Vauva. Vauva vauva vauva vauva vauva vauva vauva. Vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva. Vauva. Piti hankkia toinen tuuletin, koska vauva. Vauva vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva. Vauva. Vauva. Vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva. Vauva vauva. Vauva vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva vauva vauva vauva. Vauva vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva. Vauva. Vauva. Vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva.”

”Vauva vauva vauva vauva. Vauva. Taas se otti hatun päästä, pysähdytään laittamaan takasin. Vauva. Vauva vauva. Vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva vauva. Vauva vauva. Vauva. Vauva vauva vauva vauva vauva vauva vauva. Vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva. Vauva. Uusi juoksurengas vaunuihin. Vauva vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva. Vauva. Vauva. Piti koittaa kiihdyttää uutta autoa, kun ei sitä vauva kyydissä uskalla. Vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva. Vauva vauva. Vauva vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva vauva vauva vauva. Lomalla tavattiin sukulaisia, ukkeja ja mummeja eli mun vanhempia. Vauva vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva. Vauva. Vauva. Vauva vauva. Vauva vauva vauva vauva.”

Jälkeenpäin viestillä aika reippaasti pelkistettynä:
He: ”Sori kun ei osattu puhua muusta kuin vauvasta, kun ei meidän elämässä paljoa muuta oo ollu.” 
Me: ”Sori kun ei osattu samaistua vauvaonneen, kun me tosiaan jo ennen teitä aloitettiin toi yrittäminen, mutta vauvaa vaan ei kuulu.” 
He: ”Me jotain pääteltiinkin, että jotain siinä oli takana, kun oli niin arka aihe.” 

No kiva että tunnin keskenänne puhelun jälkeen huomasitte, että ei ehkä ihan ollut meillä samaistuttavaa. Ehkä ens kerralla kyselette meiltäkin kuulumisia.

Toivottavasti en itse muutu ikinä tuollaiseksi.