Idän ja lännen pullaa
Laskiaissunnuntai, tai ehkä pikemminkin laiskiaissunnuntai. Mitä tein, laskinko? No en! Mutta pullat toki leivoin. Vaan saapuipa pullapöytään haastaja Taiwanin saarelta. Pullat kieltäytyivät kohoamasta kuultuaan idän ihmeistä, joten pieniksi jäivät nämä kaverit.
Testiryhmä asettui pöytään, siemaisi suuhunsa englantilaista teetä, ja sitten aloitettiin suuri kansainvälinen leivostaisto. Taiwanilaisen pötkylän pinta oli rapea, taikina oli hienonhienoa ja murenevaa – kuulopuheen mukaan Japanista lennätetyistä jauhoista leivottua. Taikinakäärön sisällä on hyvin, hyvin makea ananaksinen sydän. Tyydyin pariin lusikalliseen, kun toinen testimaistaja pisteli suuhunsa loput hyvällä halulla.
Sitten pullan kimppuun. Leipuria suuresti harmitti, että taikina ei kohonnut odotetulla tavalla. Syynä lienee ollut huono hiiva, mikäs muukaan. Tuorehiiva kun oli jääkaapissa käppäröitynyt käyttökelvottomaksi, oli pakko kaivaa kuivahiivaa kaapista – ja sitäkin oli liian vähän. Kikkailu ei tuottanut toivottua tulosta, ja taikina kohosi surkeasti.
Kuinkas sitten kävikään? Raadin mielipiteet jakautuivat, tai no, pullahan nyt oli molempien testimaistajien mielestä hyvää, ja vain toinen peukutti Aasian ananasta, josta lisää tietoa löytyy vaikkapa täältä. On kuulkaas hieman laajemmat markkinat sillä kuin laskiaispullalla. Pullan ohje on vanha tuttu – puustivaiheen toki voi laskiaispullien kohdalla jättää väliin.
