Ladataan...
PASMAMYRSKY

Moi!

Olen jo pitkään aikonut valmistaa itse kauramaitoa. Pitkään siksi, että ostimme mantelimaitoa aikaisemmin kesällä eräänlaisesta hävikkiruokakaupasta isomman erän, ja tänään sitten viimein lorautin viimeiset mantelimaitomme aamukahviini. Koska totesin maitotilanteen jo illalla, laitoin kaurahiutaleet yöksi likoon ja aamuilla sain valmistaa maidon loppuun. Ja voilá nyt on itse tehty kauramaito odottamassa huomisen aamukahvia varten. 

Nykypäivänä olemme edenneet jo siihen tilanteeseen, että ainoastaan lehmänmaitoa ei pidetä epäekologisena (myös epäeettisenä) vaan myös esimerkiksi mantelimaidon käyttö katsotaan hieman epäekologiseksi, sillä mantelien kasvattaminen vie niin paljon vettä suhteessa esimerkiksi kauraan tai soijaan. Jos juot lehmänmaitoa, tai mitä tahansa maitoa, on tämä ohje on hyvä pitää mielessä, jos jääkaapista on vain maito loppu ja sen vuoksi pitäisi lähteä kauppaan, yleensä kaikilta löytyy kaapista kaurahiutaleita. Kauppareissu peruttu ja asiaan!-->

KAURAMAIDON OHJE:

2 dl kaurahiutaleita

7 dl vettä

0,5 tl tai 1-2 taatelia

ripaus suolaa

 

1. Liota kaurahiutaleita runsaassa vedessä 2-3 tuntia tai yön yli.

2. Huuhtele kaurahiutaleet kylmällä vedellä limaisuuden poistamiseksi. (Kaada siivilään ja huuhtele hanan alla)

3. Kaada huuhdellut kaurahiutaleet ja mausteet blenderiin ja lisää pari desiä vettä. Sekoita minuutin ajan. 

4. Lisää vielä 5 dl vettä ja anna pyöriä 1-2 minuuttia.

5. Kaada kauramaito siivilän läpi nokalliseen kulhoon ja halutessasi toista siivilöinti muutamaan kertaan. 

6. Kaada kauramaito lopuksi lasipulloon ja säilytä se jääkaapissa. Kauramaito säilyy hyvänä noin 3-5 päivää, eli kauheita annoksia ei kannata tehdä kerralla.

(Ohje muunnellen täältä)

Miksi valmistaisin kauramaitoa itse, kun sitä saa kaupastakin?

a. Valmistamastani kauramaidosta ei tule pakkausroskaa. (Paitsi lopulta kaurahiutalepakkaus, joka ei sisällä muovia kuten maitopurkki)

b. Tiedän varmasti mitä tuote sisältää.

c. Itsetehtynä kauramaidon hinta on vain murto-osa kaupan valmiista kauramaitopurkista. Säästöä!

d. Miksi en tekisi itse, sillä se on niin helppoa?

 

Oletko sinä tehnyt kauramaitoa, ja millä "mausteilla" ja mittasuhteilla tulee paras lopputulos?

 -Minna

Ladataan...
PASMAMYRSKY

 

Jatkan vielä muutaman sanan tästä aiheesta. 

Nimittäin kirjoitettuani Idiootit ympärilläni -postauksen sain monenlaista kommenttia lähipiiristäni. Ja tää kirja oikeestaan opetti mulle myös jotain, vaikka en kirjaa mitenkään maailmaa mullistavana pitänytkään kuten moni muu. 

Mua huvitti, että eräs mun ystävistä nauro mun tunteelle siitä, että oisin dominoiva ja pomottava jne., ja sano, että mä oon niin lammas. :D Ja niin kai mä oonki. Huomasin nimittäin, että kun tää ihminen, joka sai mut tuntemaan itseni inhottavaksi ihmiseksi, ei ollutkaan töissä, niin kaikki muutki tuntu kohtelevan mua kivemmin ja rennommin. Eli oliko vika sittenkin tässä toisessa osapuolessa? Ehkä mä olinkin se herkkä, ja se oli se inhottava eikä toisin päin. 

 

Niinku ehkä on käyny jo selväksi, niin mä en oikein osaa analysoida itseäni, että mitä käyttäytymismallia edustan eniten. Itse löydän itsestäni keltaista, punaista ja sinistä, vihreääkin. Riippuen tilanteista ja ihmisistä, joiden kanssa oon tekemisissä. Keltainen käyttäytymismalli tuntuu mulle omimmalta, ja oon onnellisin ihmisten seurassa, joiden kanssa voin tätä käyttäytymismallia toteuttaa. Kuitenkin seurasta riippuen, monesti esimerkiksi tuntemattomien ihmisten kanssa, näyttäydyn sinisenä tai punaisena, eikä se tunnu musta kivalta, jonka vuoksi en aina pidä sosiaalisista tilanteista. Käyttäytymismallitestin voi tehdä esimerkiksi täällä.

Spoiler alert!

Paljastan kirjasta nyt tärkeän lauseen, jonka paikkansa pitävyyttä voi miettiä erityisesti työyhteisöissä.

Se kuuluu näin: Keltainen saa idean. Punainen tekee päätöksen. Vihreä hoitaa työn. Sininen tekee laadun varmistuksen. Toimivassa työyhteisössä tai sanotaan menestyvässä firmassa on siis kaikkien värien edustajia, vaikka välillä tuntuisikin, että ympärillä on vain idiootteja. 

 

Kaikki värit on siis yhtä hyviä, mutta jos ryhmässä ei oo riittävästi eri värien edustajia, voi aina joku sopeutuvainen yksilö ajautua itselleen epämieluisaan käyttäytymismalliin, joka voi haitata ryhmän toimivuutta ja työstä suoriutumista. Itse väittäisin, että esimerkiksi punaisia yksilöitä on suhteessa aika vähän, ja sen vuoksi johtajan rooliin voi joutua helposti jonkin muun värin edustaja, joka ei johtamisesta niin paljon nauti. 

Jos joskus perustan oman yrityksen, tarvitsisin ehdottomasti yhden henkilön jokaisesta kategoriasta. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ladataan...
PASMAMYRSKY

Alotin kuuntelemaan taas äänikirjoja. 

Taisin jo aikaisemmin täällä mainitaki, että en oo kovin hyvä lukemaan kirjoja. A. Mulla ei oo ikinä aikaa. B. Mulla ei oo keskittymiskykyä. 

Yleensä, jos jotain satun lukemaan, niin ne on yleensä tietokirjallisuutta, eli erilaisia opuksia: filosofiaa, elämäntapaoppaita, kirjoja, jotka sisältää tietoa jostain. Myös esimerkiksi Maria Veitolan kirja lasketaan tietokirjaksi. 

Nyt aloin kuuntelemaan Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni. Aihe kiinnostaa mua, koska toisinaan musta tuntuu, että en ymmärrä ketään ja kukaan ei ymmärrä mua, kaikki on idiootteja. 

Kirjassa tutkitaan erilaisia käyttäytymismalleja, on punasia, keltasia, vihreitä ja sinisiä ihmisiä. Luokitus on periaatteessa vähä samanlainen ku horoskooppien tuli, ilma, maa ja vesi. 

Nyt, ku jonku aikaa oon tätä kirjaa kuunnellu, niin musta alko tuntumaan, että monet ihmiset näkee mussa ensin ne huonot puolet sekä punasesta että sinisestä käyttäytymismallista. Eli saatan näyttäytyä pomottavana, liian itsenäisenä (yhteistyökyvyttömänä), dominoivana, mutta toisaalta hiljasena ja passiivisena (ylimielisenä ja siltä, että mua ei kiinnosta). Ei kovin mairittelevaa. 

Ennakko-odotuksena mulla oli tästä kirjasta, että toivon, ettei lopputulos ole: Ihmisiä on erilaisia. 

Tähän mennessä oon nyt tullu siihen tulokseen, että hyvinä päivinä näyttäydyn muille sateenkaaren väreissä ja huonoina päivinä värit on sekottunu ripulin väriseksi. Voisin myös panostaa ensivaikutelmia antaessani, ja sosiaalisissa tilanteissa olla sosiaalinen, vaikka en niistä nautikaan. 

Oon tullu myös siihen tulokseen, että en pidä moniakaan ihmisiä idiootteina käyttäytymisen vuoksi. Vaan arvojen, jotka ei kohtaa mun omien arvojen kans. Tästä voin kirjottaa oman juttunsa, koska luultavasti tekstiä riittää.

Ootko sä lukenu kyseisen kirjan ja mitä mieltä oot siitä?

 

Pages