Rakas Korona…

Rakas Korona,

Kummasti oma aika on lisääntynyt nyt, kun sä tulit sekottaan pakkaa. Ehtii vaikka rustailla blogia, mikä on kyllä positiivinen juttu! Oikeasti omassa elämässäni ei ole oikeastaan mikään muuttunut, sillä viikonloput on normaalisti ollut töitä ja terveenä ollaan pysytty toistaiseksi. Luennot on kuitenkin yliopistollamme peruttu, joten minulla on yksi luento vähemmän viikossa. Ja yhden kurssin sain juuri päätökseen, joten sieltä vapautui hieman aikaa. Mutta mistäs sitä alottaisi. Nyt kun itsellä gradun tekeminen lähestyy, niin suhun liittyvä keskustelu olisikin mainio tutkimuksenkohde. Susta nimittäin puhutaan hyvin eri tavoilla. Tässä muutama esimerkki:

  1. Meemit ja kuvat -> Mitä tuntemuksia Korona meissä aiheuttaa ja mitä tehdä kotona. Esimerkiksi vessapaperi on loppu kaupoista, koska kun yksi aivastaa, kymmenen paskoo housuun. Itsekin syyllistyin asian viihteellistämiseen. Oikeastaan vähän hävettää, että jaoin somessa reissaamiseen liittyvän ”hauskan” kuvan, jossa tyyppi odottaa kaihoisasti reissuun pääsyä ja ”Korona ” ottaa takaapäin syleilyynsä eikä päästä irti. Pahoittelut tästä.
  2. Facebookin puskaradiot -> Lähinnä naureskelu ihmisille, jotka ovat ”hamstranneet” vessapaperia ja ruokaa. Vastareaktiona myös empaattisuus ja yritetään valistaa kanssaihmisiä siitä, että monilla on perussairauksia, joiden vuoksi ei halua tarpeettomasti itseään/läheisiään altistaa.
  3. Instagram -> Ilmastonmuutosaiheiset ”Maapallo tarvitsi hengähdystauon” tms. Tue pienyrittäjää -aiheiset postaukset.
  4. Tiktokissa -> mökkihöperöityminen jne.

Viihdettä, haukkuja, valistusta, empaattisuutta..

Siinä vain muutama esimerkki. Ja tietysti kaikki menee limittäin, mutta omien somekanavieni perusteella tein tuollaisen jaon. Viihteellistäminen, ”panikoivien” ihmisten haukkuminen (miksi tätä nyt muuten kutsuisi?), valistaminen (ja empaattisuus), ja nyt tuo pienyrittäjien tukeminen ovat tulleet ehkä vahvimmin esille. Ehkä positiivisen ja empaattisen valistavan sisällön käyrä on ollut nousujohteinen? Ja toivottavasti tulee myös olemaan.

Jotkut elävät täysin normaalia elämää tai eivät ainakaan puhu susta somessa. Sekin on toisaalta hassua. Voin kertoa, että nyt ei ole paras aika jakaa kuvia kiiltokuvareissuista ja/tai materiaalionnellisuus-juttuja. Ainakin mulla tulee väkisin semmonen olo, että missä kuplassa toi tyyppi elää. Enkä tarkota tällä, että oisin itse sen parempi. Hommattiin esimerkiksi vastikään uus blenderi, josta olin tosi onnellinen ja en muista laitoinko Instagramiin kuvaa ”uudesta rakkaasta”, mutta ainakin ajatuksen tasolla tämmönen kävi mielessä.

Yritän suhtautua suhun neutraalisti, vaikka ravistelet mun ajatuksia..

Itse luulen suhtautuvani suhun aika normaalisti/neutraalisti. Toisaalta yritän elää mahdollisimman normaalia elämää, käyn kaupassa ja lenkillä, vältellen kuitenkin kaikkea ”tarpeetonta” kuten nyt vaikkapa kuntosalia ja kahviloita. Toisaalta esimerkiksi yskähtäminen kaupassa hävettää, ja kiinnitän huomiota myös nuhaneniin, jotka ei oo pysyny kotonaan. Eli onko normaalia sittenkään, en tiedä? Huhtikuun lopulle sijoittuvaa reissuamme ei ole vielä peruttu lentojen osalta, mutta olemme kyllä valmistautuneet reissun peruuntumiseen ja peruimme esimerkiksi hotellivarauksemme jo. Nyt oikeastaan vain odottelemme tietoa lentoyhtiöltä peruutuksesta.

Luin (tai silmäilin läpi) eilen Ylen ”Musta Joutsen” -uutisen suhun liittyen. Mielestäni siinä oli virkistävä näkökulma ja toivottavasti ihmiskunta vähän heräilisi tämän kriisin myötä, niinkuin luulen, että olit ajatellut. Itse olen aina ihannoinut yksinkertaista elämää ja maalaillut mielessäni  tulevaisuutta erakkona asumisesta jossain syrjässä maalla, missä saisi poimia marjoja ja kasvattaa vihannekset yms. omalla pihalla, hengittää puhdasta ilmaa (eikä katupölyä) ja juoda raikasta vettä. Näin eläviin ihmisiin tämä sun aiheuttama kriisi varmaan vaikuttaa vähiten, ja eniten taas ihmisiin, jotka ylikuluttaa kaikkea ja keskittyy uraan ja talouteen.

Elämäntapojen on muututtava, eikö?

Maalla asuminen ei tietenkään ole kaikkia varten, enkä ole itsekään ihan varma, miten hyvin tällainen elämä minulle sopisi, sillä tapan kaikki huonekasvit viikossa ja pelkään punkkeja, käärmeitä ja susia. Enkä hyttysistäkään erityisemmin pidä. Tiedän myös, kuinka kovaa hommaa esimerkiksi teiden auraaminen/kolaaminen voi olla talvisin. Toisaalta olen aina ollut tee se itse -henkinen ihminen ja kuuluuko ihmiselon ollakkaan liian mukavaa, ilman rehkimistä ja hyttysiä ja muita eläimiä.

Alkuvuodesta kävimme katsomassa Sapiens-näytelmän Kansallisteatterissa ja sitä ennen olin aloittanut Sapiens-kirjan lukemisen (joka on edelleen kesken). Siitä kuitenkin alkoi matkani yhteiskunnan rakenteiden ja kollektiivisten uskomusten tarkasteluun, kuten rahan. Aika näyttää miten käy, muuttuuko ihmisten uskomukset ja elämäntavat sun myötä vai ei. Parhaimmillaan sä voisit lisätä ekologista, eettistä, yhteisöllistä ja empaattista ajattelua.

-Minna

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *