Muistin tuossa viikonloppuna, että perhana täällä meillähän asuu joku mieskin. Minun aviomies ihan, jos nyt tarkkoja ollaan.  Oltiin pikku mini-getaway -lomalla Helsingissä ja tulipahan tarpeeseen. Sen verran on seinät kotona alkaneet lähestyä toisiaan ja pyykkivuori nostattaa kyyneleitä, että oli aika korkea aikakin käydä jossain. Oli joka ikisen euron arvoista herätä hotellin puhtaista lakanoista, jättää pyyhkeet […]

Hei wadap, mitä meidän öille on tapahtunut? Palle on nukkunut niin hienosti koko pikku elämänsä ajan ja nyt – el catastrophe on vallannut meidän ihanat hiljaiset yöt. Kaveri on nyt jota kuinkin viikon ajan herännyt joka jumalan yö sellaiset rapsakat 6-8 kertaa. Mitä se tarkoittaa? Onko sillä joku hätä? Onko minun maidosta tullu jotain light-litkua, […]

Jouluun on yhtä pitkä aika kuin pieni Palle on vanha. Alan ymmärtää sitä ”aika kuluu niin nopeasti” -höpinää. Sehän kuluu perhana soikoon pirun nopeasti. Kolme kuukautta sitten pitelin epävarmassa sylissä kolmea kiloa onnea, nyt tuo kimpale on tuplannut kokonsa ja minä mietin miten se voi olla niin rakas.  Täyttelin yksi ilta Pallen ristiäislahjaksi saamaa vauvakirjaa […]

Huomenia.  Kerkesin raskausaikana pelätä milloin mitäkin jalattomasta Pallesta revenneihin vatsalihaksiin, mutta suurin ja ehkä jörkevinkin huolenaiheeni oli kuitenkin tulevan vauva-arjen mukanaantuoma unenpuute. Nimittäin rrrrakastan nukkumista. Joskus taisinkin kirjoitella siitä, miten kaipaan näin aikuisenakin yhdeksän tuntia unta pysyäkseni tolpillani ja edes suhteellisen reippaana. Mikään ei korjaa kiukkuista mieltä ja ympyrää laukkaavia ajatuksia niin kuin ihana yhdeksän […]

Heippa, hola, terve, moi. Täällä sitä ollaan taas vanhassa kunnon Lilylandiassa. Kaksi vuotta sitten kaipasin tilaa ja rauhaa ympärilleni, vapautta säätää oma tontti omannäköiseksi ja yli päätään lupaa tehdä jotain omaa ihan alusta asti. Muutin bloggeriin, vaihdoin työkuvioita, menin naimisiin ja sain vauvan. Palasin melkein kymmenen liesussaelelyvuoden jälkeen Turkuun tutuille nurkille oman perusturkulaiskyräilevän ihmisrotuni pariin.  […]

(Julkaistu alunperin 28.6.2015) Vielä yksi raskausjuttu. Sitten lupaan siirtyä jo muihin päivän polttaviin aiheisiin. Kuten vaikka maidontuotantoon tai vaippoihin.  Ei vaan, josko sitä vielä jonain päivänä heräisi ja huomaisi kykenevänsä vaikka ajatustoimintaan, joka ei koske vauvan nukkumista, syömistä tai vaipanvaihtoa. Se saattaa koittaa jo tänään kun jätän Pallen isän hoiviin ja lähden vallan ulkoilmaan Kotkan […]

(Julkaistu alunperin 30.8.2015) Jaahas, ei mittää arkee sit ois? Se alkoi tänä syksynä panssarivaunun rytinällä, minä ovenkarmeissa rystyset valkoisina kiinni roikkuen. Kotona minä ja vauva, jolla roikkuu kaulassaan all day every day -palveluihin oikeuttava vip-passi. Perässä sinnikkäästi kulkeva osaansa tyytynyt, huutoon kyllästynyt duracell-koira. Voi pojat, 13 tuntia päivässä. Vain me kolme. Mutta kyllä me pärjätään. On […]

(Julkaistu alunperin 16.7.2015) (Tähän mennessä synnytystä takana jota kuinkin yksi päivä) Hiukan yhdentoista jälkeen kaivelin neuvolakortista esiin siihen lätkäistyt TYKSin puhelinnumerot. Soitin synnytyssaliin kätilölle, kerroin tilanteen ja kyselin josko sitä kannattaisi jo lähteä. Juhannusruuhkat tarkoittivat synnytysosastolla sitä, että jokainen peti oli kuulemma täynnä. Kätilö totesi hiukan anteeksipyytelevästi, että saa toki tulla näytille mutta jos vain […]

(Julkaistu alunperin 9.7.2015) Koska viihdytin itseäni viimeiset raskausviikot pitkälti toisten synnytyskertomusten lukemisella, kannan korteni kekoon interwebin loputtoman  raskaus- ja vauvamateriaalin kartuttamiseksi. Kahdessa erässä, sillä vaikka itse toimenpide oli melko lyhyt, ehdin jo odottaa sitä ainakin viikon verran. Jälkeenpäin näitä lukiessa ehkä huomaan, että jotain tosiaan oli tapahtumassa jo hyvän aikaa ennen synnytystä viikolla 40+6. Kaiken […]

(Julkaistu alunperin 8.7.2015) Kahteen viikkoon on mahtunut melkoisen paljon. Yhden pienen ihmisen tähän astinen elämä noin niinkuin alkajaisiksi. Kahden viikon takainen ensimmäinen aamu äitinä TYKSin seiskakerroksessa tuntuu hurjan kaukaiselta. Sitä edeltävät muistikuvat on hyvin hyvin hataria, lähinnä muistan kun tuore isä ja kätilö kärräsivät minut kuninkaallisessa sängyssäni heräämöstä osastolle aikaisin keskiviikkoaamuna. Sairaalassaolo ei ollut kovinkaan […]