Etsintää ja odotusta

Asuntopäivitys: 

Taas on pari asuntoa käyty katsomassa ja yksi kiva löytynyt. Edellinen mikä haluttiin oli vuokraltaan kuitenkin liian kallis ja se jäi vähän roikkumaan sekä meidän että omistajan suunnalta. 

Täällä meilläpäin vuokrat siis luokkaa 900-1300€ kooltaan 45-70m2 (tosi harva tuolta isommasta päästä). Jos haluaa, että asunto on suht uusi tai uusittu, siisti, hyvän kokonen ja lähellä yhtään mitään niin hinta oikeestaan suoraan toi 1300€. Kun löytyy siisti n.60m2 ja n.900€ se on sitten alueella missä ei ole lähellä yhtään mitään. Mun ”vaatimus” on, että kävelymatkan päässä täytyy olla joku paikka mistä saan jotaan ruokaa. Eli suuria lähialue vaatimuksia ei ole. Toki turvallisuus ihan ykkösenä mutta näillä meidän lähialueilla oikeestaan kaikki turvallisia.

Nyt ollaan myös saatu sovittua enemmän näyttöjä. Parille seuraavalle päivälle olisi tiedossa 7 eri paikkaa! Muutamat on onneksi sentäs samalla alueella. 

Tosi vaikee mun mielelle näytöt kun asuntoon mennessä alkaa heti miettiä sopisko se meille ja miten me meidän tavarat sinne saatais. Joutuu miettimään mitä sinne joutus hankkimaan (jääkaappi, uuni, verhot, kaappeja…). Sitten jos sitä ei saakaan niin taas joutuu alottaa alusta. Myös se, että jo heti mennessä totetaa ettei ole meitä varten on pettymys. Huonompaakin tosin pitää miettiä kunnolla ja vaihtoehtona.

Raskauspäivitys:

Mulla oli viimeinen ultrakäynti ja kaikki oli pienellä hyvin. Kasvaa hyvin ja kaikki oli kuten pitääkin. Vihdoin myös saatii nähdä hänen kasvot kunnolla vaikkakin hyvin pikaisesti. Oikeestaan joka kerta on piilotellut kasvojaan tavalla tai toisella. Ultraava lääkäri sai taas tehdä töitä, että sai vauvan kääntymään, että näkee onko kaikki kasvoissa ok.

Mulla oli myös käynti sairaalalla tarkastuksessa. Siellä menee aina ihan hirveesti aikaa. Sinne pitää mennä 30min ennen kun on aika ja meillä ihan vaan ilmottautumiseen jonottaminen vei melkein ton ajan. Oltiin tosta 30min pikkasen myöhässä kun oltiin hetki eksyksissä sairaalassa. Iso sairaala ja mentiin eri kautta sisään kun normaalisti eikä ollutkaan ihan helppo löytää oikeeta paikkaa.
Sitte piti antaa pissatesti jonka ne melkein heti tarkasti. Sitten vaan odotettiin ja odotettiin… meni ainakin 40min lisää ennen kun päästiin kätilön luokse kuka hoiti tarkastuksen. 

Siellä ei ihmeempiä tehtiin normaali tarkastus. Edelleen mun papereissa luki raskausdiabeteksesta ja se siitä kyseli. Me selitettiin ja sanottiin, että mulla ei sitä ole ja kaikki testit sen todistaa. Se oli ihmeissään miksi edes mulla on sitä epäilty ja soittikin sitte sille mun edelliselle lääkärille ja vaati selitystä miksi mun on pitänyt kaikki käydä läpi. Merkkasi myös papereihin, että sitä ei ole. Tämän jälkeen vielä verikokeisiin johon päästiin aika nopeesti onneksi.

Ensi viikolla taas sairaalalle. Meillä on aika keskusteluun epiduraalista lääkärin kanssa. Jos sen haluan niin pitää tässä tapaamisessa käydä. Lisäksi aika kätilölle mutta ymmärrettiin, että tämä on vaan käyrillä oloa ja niiden tarkastusta. Tämä aika tosin saatiin sieltä raskausdiabetes päivästä joten ei kai enää ”tarpeellinen” mutta mennään nyt kuitenkin. Tuleepa samalla sairaala enemmän tutuksi jälleen. 

Perhe Sisustus Raskaus ja synnytys

Paluu asunnon etsintään

Nyt ollaan taas kaikkien lomien jälkeen palattu uuden asunnon etsinnän pariin. Isompi vuokra-asunto siis hakusessa. Päätettiin nyt, että jos löytyy asunto mistä tykätään ja sijainti toimii niin otetaan heti se (jos saadaan se)

Ensin vaan nettiin ja läpi kaikki hinnalta ja alueilta mahdolliset asunnot. Sitten odottamaan yhteydenottoja ja mahdollisia näyttöjä.

Kaikkea mitä halutaan ei tulla saamaan. Alue missä asutaan nyt on kallis eikä kovin paljoa suurempaa saada, jos hinta alempi niin sen on näköinen sitten sisältä eli vanhaa eikä keittiössä yleensä ole valmiina muuta kun tiskiallas valmiina. Ymmärrän kyllä jos pitää itse hankkia uuni ja jääkaappi mutta kun keittiöissä ei ole edes kaappeja niin huh huh.
Kauempaa saa vähän suuremman asunnon samalla rahalla mutta sitten avomiehen työmatka pitenee reilusti.   

Tosi paljon ollaa asuntoja netistä katottu ja lähetetty välitystoimistoille ja yksityisille pyyntö päästä asuntoa katsomaan. 

Alku ei ole kovin kehuttava…

– Heti päästiin yhtä katsomaan joka taysin uudessa rakennuksessa. Aivan ihana asunto missä olisi ollut kaikki mitä halutaan ja oltas se saatu. Mutta sijainnilta huono. Tiedettiin jo mennessä, että vähän kauempana nykyisestä ja se oli meille ihan ok. Siellä ei vaan ollut ympärillä yhtään mitään. Paljon uusia taloja ja iso puisto mutta ei yhtään ruokakauppaa kävelymatkan päässä eikä siis mitään muitakaan kauppoja/liikkeitä. Meillä ei ole autoa eikä mulla edes ajokorttia niin aika eristyksissä oltas.

– Seuraava näyttö saatiin heti parin päivän päähän ja tää asunto olis ollut aika lähellä nykyistä. Mutta näyttöpäivänä ei sitten esittelijästä mitään kuulunut eikä saatu tarkkaa osoitetta vaikka otettiin häneen yhteyttä. Se meni sitten siinä.

– Parista seuraavasta tuli vaan email, että on jo vuokrattu.

– Sitten löyty taas ihana asunto, pari vuotta sitten rakennettu ja hyvällä alueella. Mutta kun täällä pitää olla monesti ainakin kolminkertaset tulot vuokraan nähden niin se kaatu siihen eikä meillä ole mitään mahdollisuutta siihen asuntoon. Eivät edes tapaa jos tulot ei riitä.

– Yhtä käytiin katsomassa eilen mikä oli kolmikerroksisssa vanhassa talossa. Asunto toisessa kerroksessa ilman hissiä, vanha pieni keittiö mut oli sentäs muutama kaappi, pieni kylpyhuone makkarin ja olohuoneen välillä. Ihan ok kunnossa mutta huone järjestys ja niiden koko oli huono. Kahdessa huoneessa takka joka vei tilaa ja yhdestä se poistettu mutta lattiaa ei uusittu.

Tänään käytiin aamupäivästä taas katsomassa asuntoa. Mentiin eka bussilla n.20min ja sitten vielä aikamoinen matka kävellen ylämäkeen. Teki mieli luovuttaa jo puolivälissä ja välillä istuinkin hetken. Asunnolle päästessä me ei edes muistettu miltä siellä pitäs näyttää ja mikä se niistä kaikista oli mitä oltiin katottu. Nopsaan koitettiin etsiä netistä kuvia ja eka mitä luultiin oli väärä asunto..no ei muuta kun sisään vaan. Aluksi mulla osu silmään kokolattiamatot mistä en oikeen tykkää. Mutta hetken siellä oltua ja enemmän nähtyä alkoi asunto vaikuttaa hyvältä ja meille sopivalta. Huoneet tarpeeksi isoja, kunnon kokonen keittiö ja paljon kaappeja! Isohko kylpyhuone ja kaikki uusittu pari vuotta sitten ja vaan yksi asukas ollut sen jälkeen. Seuraava kysymys oli, että onko lähellä yhtään kauppaa ja tadaa 5min kävelymatkan päästä löytyy kaikki tarvittava. 
Maisemat myös ihanat eikä suoraan vastassa toista taloa.

Ilmoitettiin, että ollaan kiinnostuneita tämä asunto vuokraamaan. Seuraava askel onkin sitten vuokranantajan päätös hyväksyykö meidät ja meidän tulot. Nyt sitten vaan odotetaan.

Suhteet Sisustus Oma elämä