Aloitteleva talviretkeilijä täällä moi! Olen tämän kuluneen talven aikana villiintynyt itselleni hyvin epätyypillisistä harrastuksista, joissa on vaarana paleltua. Se on ollut minulle aikaisemmin sellainen pelko, että olen pyrkinyt tarkoituksellisesti välttämään kaikkea puuhailua, jossa kylmä voi päästä yllättämään. Liekö syynä sitten itseni karaiseminen syksyn kylmäuinneilla, neulomani lämpimät villapaidat vai viime talven umpisurkeat sadekelit, nyt olen ihastunut kaikenlaiseen ulkona touhuamiseen. Olen aikaisemmin hypettänyt täällä jo avantouinnista ja hiihtämisestä, mutta nyt päätin kirjoittaa talviretkeilystä. Retkeileminen talvella on nimittäin tutustumisenarvoinen juttu!

Olen talviretkeilijänä ihan untuvikko ja kirjoitankin nyt ensimmäisiä vinkkejä ja huomioitani kyseisestä lajista muistiin. Olen tehnyt talvella vain päivävaelluksia, jolloin aina yöksi on palattu oman kodin takkatulen lämpöön. Olen kiinnostunut yöpymisestä laavulla pakkasessa, mutta se tuntuu vielä näin aloittelijana turhan hurjalta. Lisäksi haluaisin päästä kokeilemaan vaellusta lumikengillä tai retkisuksilla, jolloin mahdollisia reittejäkin olisi enemmän tarjolla. Olemme kulkeneet kansallispuistojen valmiita  reittejä, välillä umpihangessa möyrien ja välillä valmiita polkuja kulkien.

Suurin huolenaiheeni talviretkeilyn osalta liittyy juurikin kylmyyteen. Mitä, jos palellun kesken reissun juuri silloin, kun sivistyksen pariin on pitkä matka? Jäätyvät sormet ja varpaat tuntuvat inhottavilta ja vievät retkifiilistä. Toinen mielessä käynyt jännityksen aihe on tapaturmat, joita sattuu helpommin talven liukkailla, mutta en ole osannut huolestua niistä omilla retkilläni, sillä olen vielä suhteellisen nuori ja notkea. Olemme tehneet kaikenmittaisia talviretkiä muutamista kilometreistä aina 15km asti. Osalla matkaa päivänvalo ehti hiipua jo hyvän matkaa, mutta olimme suhteellisen tutuilla reiteillä ja matkaa oli ihan mukava taittaa pimeässäkin. Aloittelevana en ehkä lähtisi kokeilemaan tuntemattomia maastoja kovin pimeään aikaan.

Parhaita juttuja talvisessa luonnossa patikoinnissa ovat ensinnäkin aivan uudet maisemat. Tutut reitit näyttävät tyystin toisenlaisilta lumipeitteessä. Lumi vaimentaa tehokkaasti myös ylimääräiset äänet ja kun suurin osa linnuistakin on etelässä, metsät ja suot kaikuvat tyhjyyttään. Siitä tulee ihanan uinuva fiilis, sillä kaikkialla on pehmeää ja äänetöntä. Mutta elämää luonnossa näkee silti enemmän, kuin koskaan ennen. Eläinten jälkiä vilistää ympärillä ja niitä tutkiessa voi päätellä paljon otusten touhuista. Itselleni tulee jälkien tarkkailusta aina hyvä mieli, koska on kiva huomata miten paljon elämää, tuttu metsä kätkeekään sisälleen. Löysimme yhdellä retkellä ilveksen jälkiä ja niitä seuraamalla näki tarkasti missä taitava kissapeto on kiipeillyt tai istuskellut ennen kuin jatkoi matkaansa. Kesäisin sitä ei edes tajua, miten paljon elämää ympärillämme on, vaikka emme sitä pääse aina näkemään. Sitten taas puolestaan ihmisiä kulkee talvella vähemmän ja luonnosta saa enemmän omaa rauhaa, kuin kesäkuukausina. Se on omasta mielestäni mukavaa, mutta tiedän että kaikki eivät samaistu siihen! Yksi parhaista talviretkeilyn puolista on tulipaikalla kokattu lounas. Usein se koostuu kuumasta kaakaosta, eväsleivistä, makkarasta ja jälkkäristä, mutta kylmällä kelillä kaikki maistuu vielä paljon paremmalta. On ihana lämmittää sormia kuuman teekupin ympärillä ja ruokatauko lämmittää mieltä ja kehoa.

Huomioi talviretkeilyssä

• Lumikinokset voivat peittää alleen yllättäviä koloja ja kuoppia. Kulje varoen tutuillakin reiteillä.
• Talvella päivät ovat lyhyitä. Pimeä saattaa yllättää ja siihen kannattaa varautua. Itse seuraan päivänvalon hiipumista etukäteen, jos olen lähdössä retkelle. Pimeää ei kannata kuitenkaan liiaksi pelätä vaan oikeanlaisilla varusteilla retkeily onnistuu silloinkin.
• Keho pitää hyvin itsensä lämpimänä liikkuessa, jos pukeutuu oikein. Pue riittävästi kerroksia ja satsaa materiaaleihin. Esimerkiksi merinovilla pitää lämpimänä, vaikka matkalla tulisikin vähän hiki.
• Taukopaikalla kylmä voi päästä yllättämään, kun ei ole liikkeessä, joten kannattaa varata reppuun mukaan paksumpi vaate ruokailun ajaksi. Itse kannan usein villapaitaa mukana, mutta tämäkin on ihan mukavuuskysymys eivätkä kaikki tarvitse lisävaatetta.
• Kulkeminen kestää lumessa kauemmin joten varaa riittävästi aikaa retkeilyyn. Oma vauhtini lumessa on hidastunut melkein puoleen, joten tuttujakaan reittejä ei kannata lähteä suorittamaan samalla aikarajalla, kuin kesällä.
• Kerro jollekin mihin olet menossa. Ihan varmuuden vuoksi. Itse lähetän joskus sijainnista kuvan perheeni whatsapp-ryhmään, vaikka useimmiten lähden retkelle mieheni kanssa ja se unohtuu. Varsinkin yksinreissaajille ihan hyvä vinkki.

Pakkauslista päiväretkelle

• Taskulamppu/ otsalamppu
• Istuinalusta
• Tulentekovälineet
• Villapaita yms lämmike tauoille
• Termospullo veden säilytykseen (lyhyillä retkillä ei välttämätön)
• Kunnolliset ja tukevat kengät (itse käytän nastoja)
• Naskalit, jos matkalla aiot mennä jäälle!
• Varasukat ja lapaset (kovalla pakkasella ei välttämätön)
• Herkullista retkiruokaa ja välineet
• Roskapussi
• Maastokartta
• Puhelin (itse säilytän sitä paidan alla lämpimässä)