Kaikki vuodesta 2022
Päällimmäisenä ajatuksena on tällä hetkellä helpotus siitä, miten vihdoin oli minun vuoroni.
Voi huh mikä vuosi! Mikään ei mennyt niin kuin olin omassa päässäni kuvitellut, mutta moni juttu sujui paremmin kuin uskalsin toivoa. 2021 vuoden lähestyessä loppuaan vannoin uhmakkaasti, että nyt alkaa sellainen vuosi jolloin uppoudun harrastuksiini ja luontoseikkailuihin ja vähät välitän muusta maailmasta. Aluksi kaikki sujuikin juuri niin, mutta sitten mukaan hyppäsi suunnitellusti yksi pieni matkustaja ja kaikista peloistani huolimatta hän on mukana edelleen. Alle olen kirjoittanut paljon ajatuksia ja kokemuksia menneestä vuodesta. Päällimmäisenä ajatuksena vuodesta 2022 on tällä hetkellä helpotus siitä, miten vihdoin oli minun vuoroni. Vuoroni päästä irti katkeruudesta ja siitä ulkopuolisuuden tunteesta, jota aikaisemmat kaksi vuotta ovat varjostaneet. Minun vuoroni saada rauha oman elämän ja sen suunnan kanssa. Lopettaa jatkuva odottaminen. Vihdoinkin oli se vuosi, jolloin sain olla onnellisesti raskaana.
Kaikki vuodesta 2022
Suurin seikkailu. Otimme askeleen kohti tuntematonta ja hyppäsimme keväällä mukaan IVF-hoitoihin. Se oli samaa aikaa pelottavaa ja välttämätöntä, sillä vuodet lapsettomuuden parissa alkoivat jo koetella sietokykyni rajoja ja tunsin sen vaikuttavan entistä enemmän mielenterveyteeni. Pieni toivonkipinä oli vihdoin syttynyt ja se kyti mukanamme koko kevään. Kevään hoidoista voit lukea lisää tästä postauksesta. Onnistuneen IVF-hoidon päiväkirja
Merkittävin opetus. Eteenkin alkuvuosi opetti sen, että ihminen ei voi yrittää pakonomaisesti kehittää itseään, siksi että pakoilee jotakin muuta, jossa on epäonnistunut. Siihen väsyy lopulta. Koko kevään juoksin kuin hullu. Yritin rikkoa omia ennätyksiäni ja olla koko ajan nopeampi ja parempi. Pidän kovasti juoksemisesta, mutta hampaat irveessä tehty liian pitkä lenkki ei tuntunut enää hyvältä. Silti lenkki oli juostava ja rasitusvammahan siitä lopulta kehkeytyi vasempaan nilkkaan. Alkavat IVF-hoidot pysäyttivät onneksi ja pakottivat vaihtamaan juoksut kävelyyn.
Koukuttavin sarja. Rakastin White Lotuksen visuaalisuutta, kauniita maisemia ja juonikiemuroita. Näyttelijät oli valittu tähän toiseenkin kauteen taas ihan nappiin. Toinen nopeasti ahmittu sarja oli Euphoria, jolle annoin onneksi uuden mahdollisuuden ja kahden ensimmäisen jakson jälkeen juoni lähti kulkemaan vauhdilla. Molemmat sarjat löytyvät HBO:lta.
Paras teko itselle. Avanto- ja kylmäuinti ovat olleet mukana matkassa melkein koko vuoden. Retket Järvelän avantoon ystävien kanssa keskellä arkikiireitä hellivät sekä mieltä, että kehoa.
Ainutlaatuisin hetki. Kun näimme varhaisultrassa ensimmäistä kertaa, että pieni alkio oli alkanut kasvaa ja kehittyä sisälläni. Se hetki oli täynnä pelkoa ja epäilystä, mutta silti ainutlaatuisin. Miten paljon sitä ihminen voikaan jännittää.
Herkullisin ruoka. Paras ruokailukokemus osui vuoden 2022 viimeiselle päivälle, jolloin kävimme ystävien kanssa nauttimassa Turussa ravintola Siron uuden vuoden menun. En ole ikinä koskaan maistanut niin hyvää kuhaa tai härän wagyu-lihaa. Kotona kokkailuista paras ruoka oli hirven fileepihvi. Paras aamupala on edelleen ja aina vaan maustamaton jogurtti hedelmillä ja kaurahiutaleilla tai kauramaitoon tehty puuro mustikoilla.
Riemastuttavin muisto. Pienen vauvan ensimmäisten potkujen tunteminen oli ihanaa. On ollut hauska seurata miten mieheni on mukana kaikessa ja juttelee vauvalle koko ajan vatsan läpi. Heillä on jo ihan oma huumorinsa ja välillä on itsellä naurussa pitelemistä. Rakastan niitä hetkiä.
Tärkein oivallus. Että jopa silloin, kun ei tunnu hittoakaan siltä, on toivoa.
Upein maisema. Rakastan edelleen purjeveneestä avautuvaa saaristomaisemaa. Karuja kallioita, käppyröitä puita ja rantavesissä huojuvia kirkkaanvärisiä levämattoja. Niitä maisemia sain tuijotella onneksi koko kesälomamme ajan saaristomeren syleilyssä.
Vuoden sana. Sisäinen rauha. Olen niin kiitollinen siitä, että vihdoinkin tämä raskaus on antanut minulle rauhaa omien ajatusteni kanssa. Ettei enää tarvitse tsempata ja odottaa jotain hyvää tapahtuvaksi. Pettymys ja katkeruus ovat kadonneet ja saavat oloni tuntumaan paremmalta kuin koskaan. On ihanaa olla välillä onnellinen ilman rintaa puristavaa surua.
Mieleenpainuvin retki. Purjehdimme Siljalla juhannuksena Sandön saarelle. Tunnelma oli kuin elokuvasta, kun veneilijöitä oli rantautunut hietikkoon evästämään, ilma oli upea ja ihmiset iloisia. Heitimme Siljan ankkurin veteen, söimme evästä ja uimme loppumatkan rannalle. Siellä seikkailimme hetken aikaa paahtavassa auringossa ja kävelimme vedestä esiin työntyvää harjua pitkin vaikka kuinka pitkälle keskelle merta. Se päivä ja retki oli yksi kesän parhaista.
Innostavin harrastus. Olen jatkanut edelleen vuoden aikana kaikkia rakkaita harrastuksiani juoksua, joogaa, kylmäuintia, retkeilyä ja neulomista. Intouduin välillä maalaamaan tauluja ja toisaalta taas löysin vesijuoksun uudelleen, kun ostin vedenpitävät kuulokkeet. Äänikirjaa kuunnellessa vesijuoksu sujuu kuin itsestään. Nyt raskauden loppuvaiheessa jäljellä ovat enää pienet kävelyretket ja vesijuoksu, mutta aion palata muihin harrastuksiini taas myöhemmin.
Uusi taito. Akryylikaatojen tekeminen. Niillä sai aikaan kauniita tauluja. Mieheni ei ollut asiasta kovin innostunut, sillä sotkin touhutessani myös työhuoneen lattiasta kattoon. Mutta ystävällisesti hän antoi inspiraationi ja luovuuteni kukoistaa ja nieleskeli hiljaa vieressä.
Kuluneena vuonna 2022
3 asiaa, joista olen kiitollinen
- Osaavista lääkäreistä ja hoitajista, jotka ovat auttaneet ja mahdollistaneet unelmaani tulla äidiksi.
- Kun sain purjehtia koko kesäloman Siljalla ja käyskennellä mökillä.
- Että koko raskauteni ajan olen voinut niin hyvin.
3 asiaa, joissa onnistuin
- Huhtikuun aikana juoksin yhteensä 120 kilometriä, joka oli minulle paljon.
- Kasvatin taas kasvihuoneessa ja -maalla paljon ihania herkkuja.
- Tein paljon pieniä asioita, joista tulin onnelliseksi.
3 pettymystä
- Alkuvuodesta sairaalan muuttotauko venytti ikävästi hoitoihin pääsyä.
- Oman taloustilanteen heikentyminen on ollut pettymys, vaikka se onkin ymmärrettävää.
- Maailma muuttui silmissäni taas vähemmän turvalliseksi ja hyväksi vuoden aikana.
3 vuoden parasta päivää
- Kun tein ensimmäisen positiivisen raskaustestin alkionsiirron jälkeen.
- Kun näin vauvani ultrassa ensimmäistä kertaa.
- Kun matkasimme Ahvenanmaalle juhlistamaan ystävien häitä ja viettämään minilomaa.
3 asiaa jotka tekisin toisin
- Antaisin itselleni enemmän lepoa ja rauhaa alkuvuoteen. Vaihtaisin hampaidenkiristelylenkit nautinnollisempiin polkujuoksulenkkeihin.
- Kävisin enemmän retkeilemässä eväiden kanssa.
- Istuttaisin vähemmän kurkkuja kasvihuoneeseen.
3 asiaa joita en osannut odottaa
- Miten hyvä kokemus IVF-hoidot olivat. En olisi ikinä osannut kuvitella, että omalla kohdallani kaikki sujuisi melkein kuin oppikirjoissa.
- Miten kova ikävä minulla tulisi purjehdusta, kun ohjasin Siljan viimeistä kertaa nostopaikalle.
- Miten nopeasti olemme alun pelkojen jälkeen molemmat kiintyneet pieneen vauvaan, joka kasvaa sisälläni.