Vihdoinkin puutarhakausi on täällä

Olen tiiraillut kasvimaata sälekaihtimien raosta huhtikuusta lähtien, mutta kesäkelit ne antoivat odotuttaa itseään tänä vuonna erityisen kauan. Istutuskausi tuntui alkavan kovin myöhään. Tarkistin kuitenkin asian puutarhakirjastani ja oikeasti olin vain 1,5 viikkoa jäljessä viime vuodesta. Kun vihdoinkin alkoi näyttää siltä, ettei yöpakkasia enää tulisi, iskin kaiken maahan ennätysvauhtia. Ennen sitä siirsin kasvihuoneen vähän suojaisempaan paikkaan, rakensin sille perustan ja muutin istutuslaatikot vanhalle kasvarin paikalle. Samalla seurasin tuskanhiki otsalla, miten taimet alkoivat vähentyä lähipuutarhan pihamaalta. Yleensä minut käännytetään kotiin odottamaan lämpimämpiä kelejä, kun olen ollut aivan liian aikaisin liikkeellä. Yksi tärkein lapsuudenopetus (erityisesti avoimen karkkipussin kanssa) on ollut se, että nopeat syövät hitaat. Olisi ollut kamalaa, jos taimet olisivat loppuneet kesken, kun olin tällä kertaa ostoksilla tavallista myöhemmin. Voitte uskoa miten onnellinen olin, kun haluamani kasvinalut olivat vihdoin turvallisesti takaluukussa.

Kasvihuoneessa on tapahtunut vasta tosi vähän, sillä tomaatit ja kurkut ovat kasvaneet siellä nyt viikon. Liekö syynä kylmempi sää , mutta kasvu tuntuu olevan viime vuotista hitaampaa. Yrtit kyllä tykkäävät, kun kasvari ei ole kovin paahteinen ja tänä kesänä hommaa helpottaa entisestään synttärilahjaksi saatu kattoikkunan automaattinen avaaja. Tuntuu, että homma muuttui heti paljon ammattimaisemmaksi.

Suippopaprikan taimet kasvatin tänä vuonna siemenistä ja ne odottavat vielä istutusta isompiin ruukkuihin. Uusi lisä taimien joukossa on pensastomaatti, joka ei nimensä mukaisesti kasva korkeutta ja menestyy pienemmässä tilassa. Ajattelin, että sen kokeileminen toisi lisää satoa ilman, että tarvitsee taikoa lisää neliöitä jostakin. Yksi ihan kiva lisä kasvihuoneen uudella paikalla myöskin on, sillä varjostusta tarvitaan vähemmän ja vesijohtokin riittää vihdoinkin huoneeseen sisälle asti. Ensimmäisenä vuonna en vaivannut päätäni moisilla joutavuuksilla ja tällä kertaa päätin miettiä hetken, ennen kuin ryhdyn riehumaan lapion kanssa. Näyttää siltä, että muurahaiset löysivät kasvarin uuden paikan heti ja ovat alkaneet myllätä ahkerasti kasvulaatikoissa.

Puutarhassa on muuten ollut hyvin rauhallista ja kaikki kasvaa omilla paikoillaan. Jostain syystä punaviinimarja tekee vuosi toisensa jälkeen ihan valtavan sadon ja tämä kesä ei näytä olevan poikkeus. Se on marjapensaista suosikkini, joten otan kaikki marjat ilolla vastaan. Karhunvatukka sen sijaan ei ole näyttänyt elonmerkkejä ja taidan hakea äitini puutarhasta, muutaman uuden alun lisää. Sen pitäisi nimittäin olla kovin leviävää laatua. Jokin penkissä silti leviää kovaa tahtia, mutta en ole vielä ihan varma onko kyseessä jokin vahingossa mukaan tullut ruusulajike vai vadelma. Pensasmustikka meinasi joutua talven aikana rusakoiden hampaisiin ja en ole vielä ihan varma ehdinkö apuun ajoissa. Noloa, sillä tässä mennään mustikantaimien kanssa jo toista kierrosta, kun ensimmäiset kuivuivat kasaan.

Puutarhapostauksia luvassa jatkossakin, sillä nyt on päästy vasta vauhtiin! Tykkään tosi paljon tästä alkukesästä, sillä kaikki ihana on vasta edessä päin. Otin nämä kuvat eilen illalla auringon laskettua ja kaikkialla oli sateesta kosteaa. Olisin viihtynyt puutarhassa pitkälle yöhön. Jos olet kiinnostunut puutarhajutuista kannattaa kurkata alla olevat postaukset. Niistä löytyy hyväksi koettuja vinkkejä tulevaan kauteen:

Puutarhakalenteri: alkukevät ja kevät

Puutarhakalenteri: alkukesä

koti piha-ja-puutarha
Kommentit (1)
  1. Jes! Ihanaa tunnelmointia, minäkin otin pensastomaatin testiin uutena ja sen munakoison.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *