Lähiökorista

Onni on kaverit, jotka haluavat puuhata kaikenlaista. Lauantain lätkä- ja viisukatsomon aiheuttamat krapulanrippeet karistettiin sunnuntaina pelaamalla porukalla koripalloa Kalasataman ghettomaisemissa.

En ole koskenut koripalloon varmaankaan sitten lukiovuosien. Koulussa koripalloilu kuului lentopallon ohella inhokkilajeihini. Pallot ja joukkuelajit eivät edelleenkään ole ykkössuosikkejani, mutta kaveriporukalla ja aurinkoisena päivänä muutama tunti korista sujui oikein rattoisasti.

Pelaamisessa oli enemmänkin kyse hauskanpidosta kuin suorittamisesta. Välillä pidettiin asianmukaisia jäätelönhakutaukoja ja paistateltiin päivää. Koreja en tainnut saada yhtään ja syötötkin menivät välillä vastapuolelle, mutta mukavaa oli silti. Gettokoristiimimme aikoo kokoontua kesällä joka viikko viettämään laatuaikaa. Ehkä sitä voisi mennä useamminkin mukaan, ehkä sitä joku päivä saisi vaikka heitettyä yhden korinkin.

Kaveriporukkani urheilullisista edesottamuksista voit lukea muun muassa näistä postauksista:
Kolmenkympin kriisi ja läskicooper
Nynnymaan kuninkaat eli kuinka kavereiden kettuilu kannustaa salille