Se karvaisempi treenikaveri
Koiranpäivän kunniaksi ja lukijoiden pyynnöstä: kuvia ja juttuja meidän sakemannista!
Viimeisen reilun vuoden aikana Instagram-feedissäni on esiintynyt useasti myös saksanpaimenkoira Uki, joka tuli elämääni ikään kuin miehen kylkiäisenä. Ja mikä ihana kylkiäinen onkin! Minulla on ollut aikoinaan monta koiraa, ja kaikista eläimistä piskit ovat ehdottomia suosikkejani.
Paitsi että olen saanut toisenkin uskollisen seuralaisen (joka tosin vahtii minua välillä myös suihkussa ja vessassa), olen saanut myös karvaisen treenikaverin lenkeille. Parempaa kirittäjää pitää hakea, tosin muutaman kerran koira onkin tehnyt yllättävät stopit suoraan eteen metsäpoluilla ja mäissä. Jos olemme metsässä kolmestaan, juoksemme me ihmiset karkuun eri suuntiin ja annamme koiran toteuttaa paimenviettiään hakemalla laumaansa takaisin kasaan.
Koirataloudessa asuessa tulee ulkoiltua muutenkin huomattavasti enemmän kuin ennen. Metsään mennään, oli sää tai kiiretilanne mikä hyvänsä. Tulevana kesänä haaveilen siitä, että lähtisimme koko lauma telttailemaan muutamaksi päiväksi. Kaikki vinkit pääkaupunkiseudulta järkevän etäisyyden päässä sijaitsevat, koiran myös vapaana pitämisen sallivat retkikohdevinkit otetaan kernaasti vastaan! Ruuhkaisissa kansallispuistoissa on turhauttavaa pitää koiraa töröttämässä narussa koko matkaa.
Ja onhan se koira ihan helvetin söpökin, katsokaa vaikka!
