Elämä käy tyhjäkäynnillä. Hoidan duunit, tulen kotiin, olen, syön, nukun, joogaan, näen poikaystävää. Nukun taas. Ei, en ole masentunut tai edes alakuloinen, paitsi mitä nyt tämä vuodenaika hitusen melankolisoi. Kuuluu asiaan. Keho on vain hidastanut entisestään, se tietää, että tuleva pimeä aika tulee olemaan voimiavievä. On myös uusiutunut semiflunssa, joka vähän lannistaa minua, terveyden perikuvaa (lol). 

Elämäni on tällä hetkellä riisuttu versio itsestään. Mutta juuri tälläisinä kausina punnitaan se, ovatko elämän palaset kohdallaan. Kun kuorii päältä pois lähes kaiken aktiviteetin ja tekemisen, jää jäljelle se ydin, jossa on elämä. Kaikessa yksinkertaisudessaan. Mikäli elämä silloinkin tuntuu ihan mukiinmenevältä, voisi kai sanoa, että asiat ovat ihan kohtalaisen hyvin.

Sitä tyhjää tilaa ei aina tarvitse täyttää. Se, mikä näyttäytyy tylsyytenä, voikin olla paras lahja, jonka itsellesi voit antaa. Ehkä tylsyys ja rauhattomuus ovatkin merkkejä siitä, että täytyisi katsoa ennemmin sisäänpäin, kuin hakea ulkoisia virikkeitä? Ympäröivä maailmamme ja yhteiskuntamme huutaa hyvän elämän esimerkkinä kiirettä ja toimeliaisuutta, mutta entäpä jos et lähtisikään siihen mukaan? Tiedän, on haasteellista toimia päinvastoin ja se vaatiikin päivittäistä itsetutkiskelua. Mutta pidemmän päälle se on erityisen kannattavaa. Alat ohjautumaan sisältä ulospäin, eikä ympäröivä maailma vie sinulta enää niin paljon energiaa vaatimuksineen ja odotuksineen. 

Kun kadotan tuon ohjautuvuuden, voin huonosti. Ja taas mitä vahvemmin ohjaudun omasta sisimmästäni käsin, sitä paremmin voin. Stressi ja kiire tukkivat tuota väylää. Asanaharjoitus, meditaatio ja hidastaminen vahventavat. Hidastaminen voi tarkoittaa vaikkapa pieniä pysähdyksiä kesken arkipäivän, hengittämistä muutaman kerran pitkään sisään ja ulos. Säännöllisyys on tässä tärkeintä: pian huomaa pysähtyvänsä jo ihan automaattisesti, olevansa vahvemmin läsnä hetkessä 🙂

Eilen hidastelin pitkin Merihakaa, fiilistelin merta. Tänään menen kakkukahveille. Siinäpä kahden päivän aktiviteettini.