Aamiaishommat

Rakastan aamuja. Aikaisia aamuja. Olen tosin huono herääjä ja usein aamuisin niin nälissäni, että sängystä nouseminen tuntuu ihan ylitsepääsemättömän vaikealta. Siksi onkin mukavaa, jos tiedossa on houkuttimia, joiden voimalla saa repäistyä itsensä vällyistä. Tänään se esimerkiksi oli porkkanakakku ja kahvi. 

En kuulu siihen koulukuntaan, jonka mielestä aamiainen on päivän tärkein ateria. Kuulun siihen koulukuntaan, jonka mielestä kunkin tulee löytää omat syömätapansa- ja tottumuksensa kuulostellen, kokeilemalla ja tunnustellen. Nykypäivänä ehkä helpommin sanottu kuin tehty, koska useasta tuutista tulee ties mitä suosituksia, jotka saavat pään pyörälle. Jokaikinen ihmiskeho on ainutlaatuinen rakennelma ja mikä sopii toiselle, ei välttämättä toimi toisella ollenkaan. Vaatii aikaa ja tahtoa lähteä tälle tutkimusmatkalle. Joskus se tarkoittaa sitä, että on päästettävä jopa irti omista suosikkijutuista. Tilalle kuitenkin voi saada mahdottoman hyvän olon ja täysin uuden makumaailman. 

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

Mökillä olemme syöneet kaikkina päivinä runsaasti kasviksia grillattuna ja tuoreena. Prosessoitu ruoka ollut aika minimissä, vaikka totuuden nimissä kyllä sitäkin on tullut syötyä lähinnä tofun ja kasvisnakkien muodossa. About jokainen ateria on alkanut ihmettelyllä siitä, kuinka jotain tälläistä voi olla olemassa. Kaikki luonnon värit siinä lautasella, suoraan maasta (no ok, kuljetuksen ja kaupan kautta) ja kaikessa yksinkertaisuudessaan niin hyvää! Auringon energia tulee välikäden kautta meidän hyödynnettäväksemme, ihmeellistä 🙂 

Koti Ruoka ja juoma

Cold stone

Se oli Jaakon päivä eilen. Lapsesta saakka se on merkinnyt kaikessa ankeudessaan kesän loppumista, koska uimavedet kylmenee tuona päivänä kun Jaakko heittää kylmän kiven. No eihän ne vedet tietenkään kylmene yhdessä yössä ja nykyäänhän kesät jatkuvat pitkälle elo/syyskuulle saakka, mutta silti tuohon hemmetin Jaakkoon suhtautuu ärsyttävänä ilonpilaajana. Oliko pakko tulla ja pilata kaikki? Eilen olikin hyvä päivä heittää talviturkki kirkasvetisessä Immalanjärvessä. En muista milloin pulahdus olisi ollut yhtä järisyttävän upea. Tuntui kuin jotain olisi tippunut harteilta ja jäänyt veteen (ehkä se talviturkki?), laiturille tullessa väänsin jo itkua. Vesi on ehdoton suosikkielementtini, eritoten järvivedessä on jotain, joka on vahvasti osa minua. Ehkä siitä luonnollisesta syystä, että olen järven läheisyydessä kasvanut. Rakastan toki myös merta, mutta järven äärellä ja järvessä olen kotona.

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

Tänään nuoruudenystäväni tulee kylään lapsineen. Ei olla nähty ainakaan kymmeneen vuoteen, vähän jänskättää! Leivoin eilen porkkanakakun, joka on gluteeniton ja vegaaninen. Ei oikein löytynyt hyviä ohjeita netistä, niin sovelsin useampaa, voisi laittaa tänne blogiinkin reseptiä. Tykkään leipoa gluteenittomasti muutenkin, mutta nyt ihan ”oikean” syyn kanssa, koska ystävälläni on keliakia. Tuli ihan sairaan hyvää, vaikka ite sanonkin!

Suhteet Oma elämä