Ihana, kamala tekniikka
Joku haikelee välillä menneisiin, kun ennen wanhaan kaikki oli niin paljon helpompaa/parempaa. Ja sille voi sitten nauraa.
Mutta hitto kun jotkut asiat olivat ennen helpompia. Kuten television katsominen. Kun halusit katsoa jonkin telkkariohjelman, olit vastaanottimen ääressä, avasit television ja katsoit ohjelman. Vaikka olisit ollut jossain vierasilla, niin varmasti osasit avata vastaanottimen. Jos et ollut kotona, nauhoitit ohjelman. Näpyttelit koneeseen tiedot alkamis- ja loppumisajoista (kannatti ehkä lisätä 10 minuuttia loppuun, varmuuden vuoksi), kanavasta ja sinne se meni. Ellei ollut sähkökatkosta. Meille tuli jossain vaiheessa viivakoodin lukumahdollisuus videoihin, mutta ei niistä sen enempää. Jos olit viikon reissussa ja halusit nauhoittaa enemmän kuin neljä tuntia ohjelmia (videokasetit olivat yleensä kai 180 tai korkeintaan 240 minuuttia), niin se oli voivoi. Kunnes tuli puolinopeusvideot, joihin pystyi tallentamaan TUPLAMÄÄRÄN ohjelmia. Mulla oli jossain vaiheessa laite, joka pystyi tallentamaan TRIPLAMÄÄRÄN. Jossain siinä vaiheessa minun mielestäni lähdettiin johonkin liian kauas, liian lujaa.
Nyt vaikkapa noin 20 minuutin Napamiehet voi katsoa missä vain milloin vain. No, me halutaan katsoa se kotona televisiosta jonain aikana x. Sehän onnistuu. Avataan iPadilta Ruutu-sovellus ja etsitään Napamiehet. Se alkaa mainoksella (joka saattaa tulla kolmekin kertaa peräkkäin). Sen aikana ei kannata hipelöidä iPadin ruutua, koska joutuu johonkin mainosmiehen nettisivuille. Mutta samalla voi alkaa jo availle telkkaria. Meillä on 3-4 vuotta vanha Philipsin telkkari emmekä ole miehen kanssa vieläkään yksimielisiä, mitä nappeja pitää painaa, että se käynnistyy. Minun mielestäni pitää painaa käynnistysnappia kahteen kertaan, ei liian nopeasti, ei liian hitaasti. Joka tapauksessa se kestää kuin kuvaputkitelkkarin lämpieneminen. Sitten valitaan telkkarimoodin sijasta appletv-moodi ja käynnistetään appletv. Se ei yleensä kikkaile, vaan käynnistyy. Siinä vaiheessa Ruudun mainokset ovat jo ehkä ohitse ja näyttöä uskaltaa hipeltää sen verran, että laittaa peilauksen päälle. Jos se peilausnappi on siellä. Joskus ei ole. Sitten kiroillaan ja käynnistetään ehkä appletv uudestaan. Ja ehkä Ruutu-sovelluskin (ja katsotaan taas se sama mainos). Jos saumaton yhteistyö television, ipadin, apple tv:n ja modeemin (ja nettiyhteyden) kanssa toimii, niin telkkariin pamahtaa Napamiehet. (Jos sieltä katsookin vaikkapa Sykettä Areenasta, ei kannata pelästyä, jos aluksi näkyy pelkkää pikselimössöä. Se helpottaa ainakin vähän muutamassa kymmenessä sekunnissa.) Huonolla tuurilla peilausnappia ei ilmesty ollenkaan ja Napamiehet katsotaan lähekkäin iPadin ruudulta. Joskus katsellaan telkkarista ensimmäiseen mainoskatkoon saakka, jolloin koko homma kaatuu ja aloitetaan alusta.
Ei perC näitä systeemejä. Tässä männä viikolla meni noin 50 minuuttia reilun 20 minuutin Napamiesten katsomiseen.
Napamiehet on hauska. Paska tekniikka ei. Kuva varastettu ilman lupaa Ruudusta.