En ole brunssi-ihminen

Natan blogissa arvotaan lippuja ihanan kuuloiselle brunssille (voi osallistua huomiseen asti). Mutta minä en ole brunssi-ihminen!

Ihminen, joka herää päivästä riippumatta seitsemään mennessä ja vaatii melkein heti herättyään ruokaa, ei ole brunssi-ihminen. Mutta olen esimerkiksi kahden aamupalan ihminen. Töissä minulle tuli sellainen tapa, että söin kotona usein lautasellisen puuroa ja vaikka keitetyn munan seitsemän aikaan ja sitten töissä aamuteen yhteydessä vaikka omenan. Second breakfast, hobittien tapaan.

Olen siis aamupalaihminen. Ihana, kohtuullisen tukeva aamupala on minun mieleeni. Keittelen puuroja, paistelen erilaisia lettuja, syön itsetehtyjä myslejä, herkullisia voileipiä ja paljon teetä. 

Sitä paitsi brunssi on kahden ruoka-ajan yhdistäminen yhdeksi. En tykkää skipata mitään ruoka-aikoja. Mutta koska syötte brunssejanne minun lounasaikaan (tai usein vähän myöhemminkin), niin tulen mielelläni mukaan lounaalle. Vai olisiko se jo sitten toinen lounas?