Päivähoidon rajaus vaikeuttaa äitien työntekoa

Hallituksen uusi päivähoitolinjaus on ollut käytössä alle kuukauden ja on jo nyt selvää, että se on täysi susi.

Vai oliko sen tarkoitus heikentää pienten lasten äitien mahdollisuutta työllistyä ja vaikeuttaa perheiden elämää? Siinä se onnistuu.

Elokuun alusta tuli voimaan subjektiivisen päivähoidon rajaaminen, joka tarkoittaa sitä, että lapsella on oikeus maksimissaan 20 viikkotuntiin varhaiskasvatusta (käytännössä ainakin täällä Kylässä se tarkoittaa maksimissaan 84 tuntia kuukaudessa) päivähoidon sijaan, jos molemmat vanhemmat eivät ole kokopäivätyössä, opiskelijoita tai yrittäjiä. (Huom: osa-aikaista työtä tekevä vanhempi ei ole kokopäivätöissä…)

Meidän perheessä tilanne ei ole mitenkään katastrofaalinen, pikemminkin ärsyttävä. Jäin siis työttömäksi viime viikolla, ja samalla hetkellä siirryimme päivähoidon piiristä varhaiskasvatuksen piiriin. Työssä ollessani tein suunnilleen normaalia toimistotyöaikaa (ma-pe), ja mieheni tekee palomiesten poikkeusluvan mukaista työaikaa: vuorokausi töitä ja kolme vapaata. Tällöin hoidon tarpeemme oli tuo sama maksimissaan 84 tuntia kuukaudessa, koska mies on arkisinkin kotona. Ero on siinä, että tätä 84 tunnin varhaiskasvatuksen ajankohtaa emme saa itse päättää, toisin kuin 84 tunnin päivähoidon. Saimme sentään päättää sen, että valitsemme kokopäivähoidon puolipäiväisen sijaan.

Syyskuun hoitopäivät tulivat tekstiviestillä, ja eihän ne joka viikolla kovin järkevältä näyttäneet. Mitä mieltä on siinä, että lapsen isä on töissä keskiviikon (jolloin torstai on nukkumispäivä) ja lauantain, ja lapsi on hoidossa maanantain, tiistain ja perjantain? Ja sunnuntaikin saattaa mennä nukkumiseen, eli jollemme jätä yhtä hoitopäivää välistä, tuolla viikolla ei ole yhtään kokonaista perhepäivää, mitä olemme pitäneet tärkeänä. Jos palomies on valvonut pahimmillaan sen 24 tuntia putkeen töitä tehden ja tarvitsee kunnon unet, niin ei-äänieristetyssä kodissa on parempi poistua kotoa, esimerkiksi klo 9-14 väliseksi ajankohdaksi. Olisihan se vähän näppärämpää, kun lapsi olisi ollut sen päiväkodissa, eikä me haahuiltaisi siellä täällä koko päivää ja syötäisi lounastakin ulkona. Tuolla viikolla siis kahdesti.

Entäpä jos minut kutsutaan työhaastatteluun tuoksi torstaiksi. En halua sanoa mahdolliselle työnantajalle ensimmäisenä ”ei”. Jos en onnistu pistämään lasta kaverin luokse kylään (meillä ei täällä isovanhempia asu), niin joudun palkkaamaan lapselle hoitajan mahdollisen haastattelun ajaksi.

Kuten sanottua, meidän tilanne on vain ärsyttävä. Facebookin ryhmissä olen lukenut, miten paljon surkeampi tilanne voi olla muissa perheissä. Kun lapsen toinen vanhempi on työttömänä, se on useimmin äiti. Samoin pätkätöitä ja osa-aika töitä tekevät enemmän äidit. Kun lapsi on ma-ke hoidossa, keikkaa ei voi ottaa torstaiksi ja perjantaiksi. Eräs päiväkodinjohtaja oli luvannut, että jos loppuviikon työkeikat tietää heti viikon alussa, hoito onnistuu. Valitettavasti lyhyet sairausloman tuuraukset tulevat usein tietoon vasta samana aamuna. Kuinka käy kun Leila Lapsekas on kolmesti sanonut, että ei onnistu, kun ei ole hoitoa lapselle? Seuraavalla kerralla soitetaan Liisa Lapsettomalle. Ja jos Leila on tehnyt ma-ke satunnaista työtä, niin loppuviikosta voisi olla hyvä käyttää jokunen tunti työnhakuun. Se voi olla haastavaa, jos hän on esimerkiksi yksin lasten kanssa kotona.

Tällä hetkellä päiväni kuluvat työnhakuun: työpaikkojen etsimiseen, firmoihin tutustumiseen, sähköpostien lähettämiseen, hakukirjeiden kirjoittamiseen, CV:stä uuden version tekemiseen, soittelemiseen. Minulla ei ole jotain selkeää ammattia (kuten sairaanhoitaja), että työnhaku sujuisi näppärästi vaikka pelkästään kuntarekryn sivuilla. Esimerkiksi eilen sain päätökseen yhden kontaktin yhdessä firmassa. Tämän ”ei” vastauksen saaminen vaati noin seitsemän sähköpostivaihtoa ja kolme vastattua puhelua kahden eri ihmisen kanssa plus ei-vastatut soitot päälle. Lisäksi opiskelen avoimessa yliopistossa, kirjoitan ja seuraan maailmanmenoa. Ei ole ajankäytön ongelmia. :)

 

*lisäys*

Kirjoitin aiheesta jo joulukuussa Murinaa päivähoito-oikeuden rajaamisesta.

Muita äitiyteen ja/tai työhön liittyviä kirjoituksia:

Mikä ihmeen kotiäiti?

Työtön on liian kiireinen syrjäytymään

***

 

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

 

TallennaTallenna