Onko niillä prosenteilla väliä rahastosijoittamisessa?

Raha on kiinnostava juttu. Sitä olisi hyvä olla lisää, palkankorotukset kiinnostavat ja alennuksen kiinnostavat.

Silti on kummallista, miten vähän monia tuntuu kiinnostavan oma talous. Harvalla on niin suuri palkka tai jostain muusta tilillä aina niin paljon rahaa, että voi ostaa milloin vain mitä vain. Suurin osa meistä joutuu säästämään tai höyläämään korttia saadakseen haluamansa. Karrikoidusti kysymys on siitä, että maksatko samasta tonnin lomamatkasta 1000, 900 vai 1100 euroa. Tonnin maksat silloin, kun maksat palkallasi lomamatkan suoraan. 1100 maksat silloin kun maksat matkan luottokortillasi vasta helmikuussa. Ja vähän alennusta saat silloin, kun olet sijoittanut (joka on sama asia kuin säästänyt) tulojasi vaikkapa rahastoihin (tai osakkeisiin tai muihin arvopapereihin). Perin kummallista, että kukaan valitsee tuota keskimmäistä vaihtoehtoa.

Talousasiat voivat olla vaikea, en minäkään niissä mikään ammattilainen ole. Blogeissa on jonkin verran viime aikoina niistäkin puhuttu. Esimerkiksi Isyyspakkauksessa on kerrottu, että säästetään rahastoihin, samoin tekee WTD:n Nata.

Itsekin sijoitan rahastoihin. Yhden asian haluan vinkata. Helpoin tapa on ottaa omaan pankkiin yhteyttä, ja ottaa se rahasto minkä he tarjoavat (joskus voidaan typistää kolmeen vaihtoehtoon riippuen miten paljon haluaa riskiä: vähän, keskinkertaisesti vai paljon. Siitä vaan valitsemaan, vaikka ei oikein ymmärtäisikään, mitä se riski tarkoittaa). Se voi olla helppo, mutta helppoudella on hintansa. Isot pankit kyllä kertovat, paljonko rahasto-osuuden myyminen ja ostaminen maksaa (lunastus- ja merkintäpalkkio). Sen sijaan siellä pienellä präntillä lukee, että paljonko ne juoksevat kulut ovat. Juoksevat kulut ovat hallinnointi- ja hoitokuluja. Niitä on vaikka, ilmoitetaan, että ei oteta varsinaista säilytyspalkkiota. Niistä ei välttämättä huudella, etkä sinä niitä koskaan näe. Ne ovat kuluja siellä rahaston sisällä, sinulle vain tulee vähän vähemmän kasvua, jos juoksevat kulut ovat suuret. Lisäksi voi olla tuottosidonnainen palkkio vielä erikseen.

Vinkkini on siis se, että tarkista rahastosi juoksevat kulut vaikkapa Morningstar-sivustolla, jonne on koottu kaikki Suomessa myytävät rahastot. Sieltä rahastot, sitten etsit oman rahaston ja näppäät palkkiot ja tiedot -välilehden ja sieltä juoksevat kulut. Jostain olen kuullut sellaisen nyrkkisäännön, että jos juoksevat kulut ovat yli prosentin, niin siihen pitää olla hemmetin hyvä syy. Itse tykkäisin, että olisivat alle 0,8 prosenttia tai vaikka alle puoli prosenttia. Isoilla pankeilla on rahastoja, joissa on pienet juoksevat kulut. Mutta kun kävin katsomassa niitä rahastoja, joita S-pankki, OP ja Danske näyttävät eniten mainostavan, niin juoksevat kulut olivat tyypillisesti 1-1,60%.

No onko sillä väliä onko juoksevat kulut 0,5 vai 1,5 prosenttia? Tämä on se vaikea kohta, eli pitäisi vähän osata laskea. Se korolta korolle -juttu, se, miksi aika on rahaa ja pitkä aika on paljon rahaa. Onneksi on olemassa laskureita, kuten tämä Seligsonin laskuri (siellä hallinnointipalkkio-kohtaan voit laittaa juoksevat kulut). Jos laitat joka kuukausi rahastoon satasen kahdenkymmenen vuoden ajan, tuotto on kahdeksan prosenttia ja juoksevat kulut ovat 0,5 prosenttia, niin maksat juoksevia kuluja 3213 euroa (ja rahaston arvo on noin 54 000 euroa). Jos taas täsmälleen samalla tavalla tuottavan rahaston juoksevat kulut ovat tuon prosenttiyksikön enemmän, niin juoksevat kulut ovat 9051 euroa. Eli sen pitäisi tuottaa aika paljon enemmän, että pääsisi samoihin lukemiin kuin pienemmillä juoksevilla kuluilla.

Päätä itse, onko sillä väliä.

***

Seuraa Pyjamapäiviä facebookissa. 

TallennaTallenna