Korvatulehdus ohi ilman antibiootteja eli asiaa resistenssistä

Pikku kundi oli taas kipeänä. Olemme koko perhe sairastaneet tänä talvena tavallista enemmän. Olisiko uudet kuviot, uudet pöpöt? En tiedä. Lapsi ei sairastanut ollenkaan esimerkiksi silloin, kun aloitti ensimmäisen päiväkodin, mutta nyt muuton jälkeen on ollut ties kuinka monta kertaa kipeä.

Korvathan ne tietenkin myös tulehtuivat, kolmas kerta sillekin tänä talvena. Toiveemme aina on se, että antibiootteja ei syötäisi ellei ole ihan pakko. En tiedä, miten lääkäri päättelee korvaan katsoessaan, että onko antibioottikuuri pakollinen vai ei. Kahdella edellisellä kerralla kuuri aloitettiin heti, mutta nyt lääkärin ohjeiden mukaan saatiin odotella. Korvakipu kun meni yöllä särkylääkkeellä ohi. Seuraavana yönä oli sitten toinen korva kipeä, mutta sekin saatiin särkylääkkeellä hoidettua. Päätettiin vielä odottaa yhden yön yli. Taisi mennä ohi ilman antibiootteja.

Syitä antibiootin välttelyyn on kaksi. Ensinnäkin olen ymmärtänyt, että suoliston terveys on kaiken a ja o. Suoliston bakteereja vaalitaan terveellisellä ruokavaliolla ja maitohappobakteereilla, joita olemme yleensä syöneet kuureina, mutta nyt tiheän sairastamisen aikaan koko ajan. Antibiootit tuhoavat paljon hyviäkin bakteereita mennessään, ja antibioottikuurin vaikutukset voi näkyä suolistossa vielä jopa vuoden, parin päästä. Aika hurjaa!

pills.jpg

Toinen huoli antibiootteihin ovat resistentit bakteerikannat. Siitä on tulossa valtava ongelma, Maailman terveyssäätiö WHOn mukaan se on lähitulevaisuudessa yksi suurimmista terveyteen liittyvistä haasteista.

Antibioottiresistenssi tarkoittaa sitä, että bakteerit kehittävät vastustuskyvyn lääkettä vastaan, joka on aiemmin tehonnut eli tappanut bakteerin tai estänyt sitä lisääntymästä. Multiresistenssi tarkoittaa sitä, että bakteeri on kehittänyt resistenssin useampaa antibioottia vastaan. Ilmiö on luonnollinen, mutta ihminen on kiihdyttänyt sitä käyttämällä antibiootteja niin hurjasti: antibiootteja syödään Suomessakin liikaa ja turhaan (ne eivät tehoa virussairauksiin, kuten flunssaan), saati sitten maissa, joissa lääkettä saa ilman reseptiä. Antibiootteja käytetään maataloudessa (sekä eläinten että kasvien kasvunedistäjinä, jälkimmäinen on kiellettyä EU:ssa) ja kalankasvatuksessa. Ilmiö voimistuu siellä, missä on yhtä aikaa bakteereita ja antibiootteja, kuten juuri maatilat. Jätevedet, vaikkapa sairaaloista tai Intian lääketehtaista, ovat myös otollisia paikkoja. Suuri osa antibiootista ja muistakin lääkkeistä tulee sellaisenaan ihmisen läpi ja päätyy virtsassa pyttyyn ja jätevesiin. Meidänkin järviin ja jokiin virtaa antibiootteja ja muita lääkkeitä jatkuvana virtana.

Sellaisia superbakteereita, joihin ei tehoa MIKÄÄN tunnettu antibiootti, on tavattu ihmisessäkin. Euroopassa kuolee jo nyt 25 000 ihmistä vuosittain antibioottiresistenssin vuoksi. Kun antibioottien teho hiipuu, kuolemme jälleen ”tavallisiin” sairauksiin. Leikkauksia ei voi tehdä ilman antibiootteja. Uusien lääkkeiden kehittäminen on hidasta ja kallista. Lisäksi yksityisillä lääkeyhtiöillä ei ole siihen suuria intressejä: jos joku keksisi nyt uuden antibiootin, niin sen laajamittainen käyttö kiellettäisiin ja se säästettäisiin niihin tapauksiin, joissa mikään muu antibiootti ei auta.

Jotakin sentään on kehitteillä myös täällä Suomessa, yliopistoissa. (Siksi akateeminen tutkimus on tärkeää!) Virukset voivat tuhota bakteereita. Tällaisia viruksia kutsutaan bakteriofageiksi. Olisikohan sieltä apua antibioottien jälkeiseen aikaan?

Mitäs tavallinen ihminen voi tehdä? Pysyä terveenä pesemällä kädet ja elämällä terveellistä elämää. Olemalla valppaana lääkärin vastaanotolla, että ei ruikuta antibiootteja flunssaa. Syömällä kuurit loppuun.

En näköjään osaa liittää tähän aiheeseen liittyvää Prezi-esitystä, mutta tässä linkki.

TallennaTallenna

hyvinvointi terveys vastuullisuus uutiset-ja-yhteiskunta
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.