Glögiä mukiin!

Taisi olla jälleen Glorian ruoka ja viini -lehti, jossa kehuttiin Hans Välimäen vuosikertaglögiä. Kun pullo osui silmään kaupassa, niin kärryynhän se hyppäsi. Se oli varmaan kirsikkamehu, joka sieltä ainesosaluettelosta hyppäsi silmään. Olen kovasti tykästynyt kirsikoihin, etenkin mehuissa ja hilloissa, joten arvelin, että tämä glögi voisi olla oikein hyvää.

Olihan se, oikein mukiin menevää. Ei täydellistä, mutta hyvää. (En edes yritä käyttää mitään viinitermejä kuvaillakseni juomaa). Ei siis yhtä hyvää kuin jääkaapistani jo löytyvä Juhla glögi. Mutta mikä hauska sattuma: kumpikin ovat Kaskein marjan tekemiä. En tunne mehufirmoja, mutta tästä lähtien luotan Kaskein marjaan. 😀

Vuosikertaglögi oli myös vähän kalliimpaa kuin tuo Juhla glögi: tajusin vasta kotona, että juoma ei olekaan tiivistettä. Pullo maksoi muistaakseni noin 8 euroa (en käytä alkoholia, mutta ilmeisesti sillä hinnalla saa edullisen viinin?). Juhlaglögi-pullo saattoi olla hiukan kalliimpi, mutta se on tiivistettä.

Eräs lemppariglögini on minun ja anoppini yhteistuotantoa. Eli anopin tekemää mustaviinimarjamehua, josta teen glögiä ihan perinteisesti kanelitangolla, tuoreella inkiväärillä ja neilikoilla. Rusinoita ja mantelilastuja (=roskia, niin kuin meilläpäin sanotaan) en käytä. Nyt mieleeni tuli hankkia kirsikkamehua, ja lisätä sitä tähän itse tehtyyn glögiin, se voisi toimia!