Gommin ja Pommin keikalla

Repäistiinpä ja käytiin Lutakossa keikalla. Minä olin viimeksi käynyt siellä yli 10 vuotta sitten, mies muisteli käyneensä viitisen vuotta sitten. Aika laiskoja keikoilla kävijöitä olemme. Tällä kertaa meidät sai liikkeelle Gommi ja Pommi.

PicMonkey Collage.jpg

 

Pikku kundille keikka/konsertti oli ensimmäinen. Vähän mietin, että mitenköhän sujuu. Muskarit eivät ole juuri kiinnostaneet. Lentokonemuseossa pelotti ihan älyttömästi viimeksi, mutta toisaalta ei ole kovista äänistä moksiskaan.

Kuunneltiin ja katseltiin youtubesta muutaman kerran Gommin ja Pommin esityksiä ja pikku kundi tuntui tykkäävän. Hän ei koskaan laula mitään mukana tai ala tanssia, kuuntelee vain hyvin keskittynyt ilme kasvoillaan.

Valittiin istumapaikat vähän syrjästä. Lavan edessä olisi ollut patjoja ja tyynyjä riehumista varten, mutta pikku kundi ei halunnut eturiviin. Ennen keikkaa pikku kundi otti vähän välipalaa ja minä en juonut teetä. Keikan ajan istui isänsä sylissä, katseli kiinnostuneena lavalle. Vähän juteltiin laulujen välissä soittimista, kissasta ja pupusta. Keikan edetessä aploodit muuttuivat kiivaammiksi. Kokeilin välillä tanssittaa sylissä, ei kelvannut. Viimesen kappaleen soidessa pikku kundi repesi täysin ja alkoi hyppiä ja pyöriä. Nyt ymmärrän millaisia ihmisiä varten lämppäribändit ovat. Keikan jälkeen pikku kundi taisi olla viimeinen lapsi, joka juoksenteli siellä patjoilla. Puoli tuntia myöhemmin olisi ehkä ottanut jo kasvomaalauksenkin?

 

kulttuuri musiikki lapset