Kuka maksaa univelat?

Välillä mietin, että onkohan totuus sittenkin typerissä markkinahumusta ostetuissa t-paidoissa: Kuolema kuittaa univelat.

Uni tulee kyllä illalla (pääsääntöisesti), jos malttaa mennä nukkumaan. Usein ei malta, mutta eilen maltoin. Menin lapsen kanssa samaan aikaan nukkumaan ja kumpikin oli täydessä unessa on puoli ysin uutisten aikaan. Muutaman kerran havahduin yön aikana, mutta ei joutunut valvomaan. Pikku kundin sisäinen kello tuntuu herättävän tämän 7:15-7:20. Aika tarkka kello hällä, mutta se on oikein hyvä aika herätä.

Nukuin siis yhdentoista tunnin yöunet! Se on hienoa, kun välillä menee viikkokin 6-7 tunnin unilla, kun luontainen tarpeeni on noin 8-9 tuntia. Jossain vaiheessa vaan tajuaa olevansa jo ihan sekaisin väsymyksestä.

Se huono puoli näissä pitkissä yöunissa on, että olo ei välttämättä tunnu yhtään levänneeltä. Joskus on aivan kauhea olo, sellainen, että on nukkunut liikaa. Tämä aamu alkoi jo hyvin, mutta sitten alkoi silmissä harittaa ja tulee huono olo, vähän kuin olisi migreeni puhkeamassa. 🙁 Fiksu ihminen olisi käynyt juttelemassa lääkärin kanssa jo vaikkapa vuosi sitten…