Opiskelijalla tavarat hukassa
Tänään palasin arkeen. Irtisanoin itseni niin, että työt päättyivät heinäkuun puolessa välissä ja olin kolmisen viikkoa ”kesälomalla oleva opiskelija”. Tai no, tokihan olin myös kotona oleva äiti (siitähän mulle maksetaan!). Mutta nyt palasin opiskeluarkeen.
A heräsi 5:45 eikä saanut enää unta. Kuudelta noustiin ylös. Luento alkoi vasta 10:15 ja myöhästyin. Siinä ehti tehdä yhtä sun toista: pestä pyykkiä, laittaa karjalanpaistia uuniin ja etsiä tavaroita. Hukassa olivat ainakin: meikkivoide, rannekello, penaali, osoitekirja (kirjoitin synttärikortin ystävälle), aurinkolasit. Meikkivoidetta ja penaalia en edes viitsinyt yrittää etsiä, mutta löysin ne repusta, kun pakkasin sitä. Osoitekirjan löysin, mutta olin sitä ennen käyttänyt google.mapsia avuksi ja tarkistanut ystävän talonnumeron ja postinumeropalvelu kertoo postinumeron. Aurinkolasit löytyivät kiroilun jälkeen. Huomasin olevani melkein myöhässä, kun poika halusi vielä maitoa. Vessassa huomasin, että kalsarit ovat nurinpäin -ovat muutes vieläkin. Fillarin etukumi oli tyhjänä. Kysymään mieheltä, missä on pumppu. Pumppu löytyi miehen pyörästä. Sitten kysymään, missähän olisi adapteri venttiiliin. Mies lopulta täytti kumin ja antoi adapterin mukaani. En muista enää mihin survaisin sen… Ihan hyvällä tuulella läksin polkemaan yliopistolle.
Ensimmäinen luento oli johdatus rahoitukseen, jonne menin ihan vaan huvin vuoksi, koska innostuin kesällä sijoittamisesta (minähän opiskelen pääaineena ympäristötieteitä ja -teknologiaa, pitkänä sivuaineena kemia plus matikkaa, taloustieteitä, kasvatustieteitä). Tuskin suoritan kurssia, mutta selaan luentomateriaalista kiinnostavan osuuden sijoituksesta. Vastapainona myöhästymiselle, luennot lopetettiin varttia etuajassa.
Ehdin hakea opiskelijakorttiin tarran ja myös liikuntatarran (eri paikasta!) ja huomata, että kuntosalikortti oli unohtunut jumppakassiin. Onneksi sain uuden, vaikka en pystynytkään palauttamaan vanhaa.
Syödäkin ehdin, ja nyt odottelen oman laitoksen infoa vanhoille opiskelijoille. Minähän olen vanha opiskelija mittaa sitten millä mittarilla tahansa. Neljän jälkeen on vielä yhdet luennot: vähän nurinkurisesti ajattelin vielä tähän opintojen loppuun käydä tietokone työvälineenä -kurssin. Lähinnä kertailen excelin käyttöä, kun huomasin, että en osaa niin hyvin kuin haluaisin.
Mutta kyllä on mukavaa olla opiskelija!