Härpäke

Harkitsen asioita niin kauan, että en missään nimessä ole härveleiden suhteen edelläkävijä. Saatan miettiä jonkin laitteen ostamista jo siinä vaiheessa, kun se tulee markkinoille, mutta en osta.

Lauantaina kävin pitkällisen harkinnan tuloksena ostamassa aktiivisuusrannekkeen, Polar loopin ja siihen Tomtomin sykevyön. Minulla on ollut Suunnon sykemittari ja -vyö, mutta vyö (tai yhteys kellon ja vyön välillä) on ollut jo kauan rikki. Sitä olen vähän kaipaillut. Ajattelin myös, että aktiivisuusranneke voisi olla sellainen härpäke, joka innostaa minua liikkumaan vähän enemmän ja istumaan vähemmän.

Tähän asti ainakin olen tykännyt siitä. Iloinen asia oli se, että heti ensimmäisen päivän jälkeen (otin rannekkeen käyttöön puolen päivän huippeilla) vaihdoin aktiivisuustasoni sohvaperunasta keskitasolle (tasoja on kolme), sillä se täyttyi 70-prosenttisesti jo tuossa ajassa. Eilen kävin aamulla juoksemassa ja pääsin kirkkaasti yli tavoitteen. Haastetta luo se, että pääsisi joka päivä, kun en ole tähän asti käynyt juoksemassa kuin kerran tai kaksi viikossa.

Askeleita mittari ei kovin tarkkaan laske, mutta sinnepäin. Sisällä tulee välillä liikaa askeleita (vaikka pyykkiä laittaessa, neuloessa kannattaa kuulemma ottaa pois kädestä). Sen sijaan rattaita työntäessä käsi ei heilu, joten ei askeleitakaan ei laitteen mukaan tule. Eilisellä neljän kilsan juoksulenkillä askeleita tuli 4800. Kuvittelen töpötteleväni lyhyemmillä askeleilla.

 

Hyvinvointi Liikunta Mieli

Hehkutusta

Hetken mietin, että uskaltaakohan tätä edes hehkuttaa. Ihme kansanviisauksia, se kell’ onni on, onnen kätkeköön! Pöh.

Minä nimittäin nukun. Olin odotellutkin, että kun työt loppuvat ja viimeiset stressin hippusetkin katoavat, niin uni saattaisi maistua. Olin luvannut miehelle, että jos en nyt heinäkuun aikana nuku, niin sitten menen lääkäriin. Lapsi alkoi nukkua öitään paremmin viime syksynä, ja minua alkoi jo stressata, kun itse en nukkunut vielä puolen vuoden päästäkään. Sain kyllä iltaisin unen (jos vaan maltoin mennä nukkumaan), mutta heräsin aamuyöstä joko pyörimään sängyssä tai sitten heräsin ihan kokonaan. Koskaan ei kuitenkaan ollut sellaisia ihan huonoja öitä, että olisin nukkunut alle viisi tuntia, vaan koko ajan unet jäivät 6-7 tuntiin, vähän vähemmäksi kuin normaali tarpeeni on. Eikä ollut niin, että normaali tarpeeni olisi muuttunut, kun kuitenkin olin väsynyt koko ajan. Lisäksi yksi ainoa tavallistakin huonommin nukuttu yö suisti elämän ihan raiteiltaan ja oli ihan kuutamolla. Ja koskaan en saanut nukuttua univelkoja pois. Vaikka olisin ollut yksin viikonloppuna kotona, niin heräsin silti liian aikaisin.

Mutta nyt olen nukkunut pääsääntöisesti 7,5-8,5 tuntia joka yö. Alan tuntea oloni minuksi jälleen! Loistavaa.

Hyvinvointi Mieli Terveys