Korvatulehdus ohi ilman antibiootteja eli asiaa resistenssistä

Pikku kundi oli taas kipeänä. Olemme koko perhe sairastaneet tänä talvena tavallista enemmän. Olisiko uudet kuviot, uudet pöpöt? En tiedä. Lapsi ei sairastanut ollenkaan esimerkiksi silloin, kun aloitti ensimmäisen päiväkodin, mutta nyt muuton jälkeen on ollut ties kuinka monta kertaa kipeä.

Korvathan ne tietenkin myös tulehtuivat, kolmas kerta sillekin tänä talvena. Toiveemme aina on se, että antibiootteja ei syötäisi ellei ole ihan pakko. En tiedä, miten lääkäri päättelee korvaan katsoessaan, että onko antibioottikuuri pakollinen vai ei. Kahdella edellisellä kerralla kuuri aloitettiin heti, mutta nyt lääkärin ohjeiden mukaan saatiin odotella. Korvakipu kun meni yöllä särkylääkkeellä ohi. Seuraavana yönä oli sitten toinen korva kipeä, mutta sekin saatiin särkylääkkeellä hoidettua. Päätettiin vielä odottaa yhden yön yli. Taisi mennä ohi ilman antibiootteja.

Syitä antibiootin välttelyyn on kaksi. Ensinnäkin olen ymmärtänyt, että suoliston terveys on kaiken a ja o. Suoliston bakteereja vaalitaan terveellisellä ruokavaliolla ja maitohappobakteereilla, joita olemme yleensä syöneet kuureina, mutta nyt tiheän sairastamisen aikaan koko ajan. Antibiootit tuhoavat paljon hyviäkin bakteereita mennessään, ja antibioottikuurin vaikutukset voi näkyä suolistossa vielä jopa vuoden, parin päästä. Aika hurjaa!

pills.jpg

Toinen huoli antibiootteihin ovat resistentit bakteerikannat. Siitä on tulossa valtava ongelma, Maailman terveyssäätiö WHOn mukaan se on lähitulevaisuudessa yksi suurimmista terveyteen liittyvistä haasteista.

Antibioottiresistenssi tarkoittaa sitä, että bakteerit kehittävät vastustuskyvyn lääkettä vastaan, joka on aiemmin tehonnut eli tappanut bakteerin tai estänyt sitä lisääntymästä. Multiresistenssi tarkoittaa sitä, että bakteeri on kehittänyt resistenssin useampaa antibioottia vastaan. Ilmiö on luonnollinen, mutta ihminen on kiihdyttänyt sitä käyttämällä antibiootteja niin hurjasti: antibiootteja syödään Suomessakin liikaa ja turhaan (ne eivät tehoa virussairauksiin, kuten flunssaan), saati sitten maissa, joissa lääkettä saa ilman reseptiä. Antibiootteja käytetään maataloudessa (sekä eläinten että kasvien kasvunedistäjinä, jälkimmäinen on kiellettyä EU:ssa) ja kalankasvatuksessa. Ilmiö voimistuu siellä, missä on yhtä aikaa bakteereita ja antibiootteja, kuten juuri maatilat. Jätevedet, vaikkapa sairaaloista tai Intian lääketehtaista, ovat myös otollisia paikkoja. Suuri osa antibiootista ja muistakin lääkkeistä tulee sellaisenaan ihmisen läpi ja päätyy virtsassa pyttyyn ja jätevesiin. Meidänkin järviin ja jokiin virtaa antibiootteja ja muita lääkkeitä jatkuvana virtana.

Sellaisia superbakteereita, joihin ei tehoa MIKÄÄN tunnettu antibiootti, on tavattu ihmisessäkin. Euroopassa kuolee jo nyt 25 000 ihmistä vuosittain antibioottiresistenssin vuoksi. Kun antibioottien teho hiipuu, kuolemme jälleen ”tavallisiin” sairauksiin. Leikkauksia ei voi tehdä ilman antibiootteja. Uusien lääkkeiden kehittäminen on hidasta ja kallista. Lisäksi yksityisillä lääkeyhtiöillä ei ole siihen suuria intressejä: jos joku keksisi nyt uuden antibiootin, niin sen laajamittainen käyttö kiellettäisiin ja se säästettäisiin niihin tapauksiin, joissa mikään muu antibiootti ei auta.

Jotakin sentään on kehitteillä myös täällä Suomessa, yliopistoissa. (Siksi akateeminen tutkimus on tärkeää!) Virukset voivat tuhota bakteereita. Tällaisia viruksia kutsutaan bakteriofageiksi. Olisikohan sieltä apua antibioottien jälkeiseen aikaan?

Mitäs tavallinen ihminen voi tehdä? Pysyä terveenä pesemällä kädet ja elämällä terveellistä elämää. Olemalla valppaana lääkärin vastaanotolla, että ei ruikuta antibiootteja flunssaa. Syömällä kuurit loppuun.

En näköjään osaa liittää tähän aiheeseen liittyvää Prezi-esitystä, mutta tässä linkki.

TallennaTallenna

Hyvinvointi Terveys Uutiset ja yhteiskunta Vastuullisuus

Ruokahävikin kimppuun: superhelppo paistettu riisi

Vaikka tämä ei ole mikään kokkailublogi, niin päivittäin blogiini eksyy ihmisiä katsomaan supernopeiden sämpylöiden reseptiä puuron jämistä ja ilman hiivaa.

Heitämme kodeissamme keskimäärin 20-30 kiloa alunperin syömäkelpoista ruokaa menemään henkeä kohden. Puurot, pastat ja riisit lienevät sellaisia helposti hukkaan meneviä: halpoja ja niitä on helppo tehdä liikaa.

riisi.jpg

Puuron jämät voi tosiaan piilottaa vaikka sämpylöihin. Pastaa on niin helppo keittää liikaa. Olen keitellyt pastaa kohta 30 vuotta enkä vieläkään osaa aina arvioida, sitä pelkää keittävänsä liian vähän. Lisäksi ruokaohjeiden pastamäärät ovat minusta aivan naurettavia. Esimerkiksi muutaman vuoden takaisen trendiruoan avokadopastan ohjeessa pastan määrä on 400-500 grammaa, ainakin niissä mitkä netissä leviävät. Ruokaohjeet ovat yleensä neljälle. Olen löytänyt meidän perheelle (kaksi aikuista ja yksi 4-vuotias lapsi) sopivan pastamäärän avokadopastaan ja se on 150 grammaa (tosin avokadopastassamme on paljon enemmän avokadoa kuin alkuperäisessä). Suosittelen käyttämään vaakaa tai desimittaa pastan arviointiin, ja kun kerran löytää sen omalle perheelle sopivan määrän, niin jatkossa ei tarvitse arvioida.

Myös riisiä on helppo keittää liikaa. Siinäkin paketin ohjeiden mukainen kaksi annosta on ainakin meidän perheen kolmelle aivan liikaa. Riisistä saa seuraavana päivänä kuitenkin tosi herkullista ruokaa alle kymmenessä minuutissa. Nimittäin paistettua riisiä. Näin tein sen minulle ja pikku kundille lounaaksi:

riisi2.jpg

Iso porkkana kuoritaan ja vedetään juustohöylällä lastuiksi, puolikas sipuli ja valkosipulin kynsi pilkotaan ja kaikki pannulle seesamiöljyn kanssa. Pikkaisen saa pehmetä ja sitten joukkoon riisiä. Sekaan pari kananmunaa, jotka sekoitetaan ruokaan hyvin. Loraus kalakastiketta ja vähän mustapippuria. Nautitaan makean chilikastikkeen kanssa.

Tällä kertaa pikku kundi halusi opetella syömään puikoilla eikä halunnut haarukkaa ollenkaan. Tyyli on vapaa! 🙂

 

PS. Onko sulla hyviä jämäruokaohjeita?

Puheenaiheet Ruoka ja juoma DIY Vastuullisuus