Sukupuolten rooleista ja sukupuolisensitiivisestä toiminnasta, kuten kasvatuksesta puhutaan näinä päivinä paljon.

Hesarissa (16.3) eräs nainen kirjoitti näin: Minä rakastan olla Nainen, isolla n-kirjaimella. Rakastan sitä, että minulla on kotona mies, joka hoitaa ”miehiset” työt, joita inhoan yli kaiken… ja ...Kotona pesen mielelläni mieheni pyykit ja teen hänelle ruokaa.. 

Minun näkövinkkelistäni nähden erikoinen tapa määrittää oma naiseutensa pyykinpesulla ja kassien kantamisen välttelyllä, mutta se toki hänelle suotakoon. Jäin miettimään, mitä ne ovat ne ”miehiset työt”. Liekö mielikuvitukseni likainen vai näinkö mielessäni hipsukat vain jälkimmäisessä sanassa ja ajattelin ekana näiksi ”töiksi” joitain kammaripuuhia, naisen tyydyttämistä, sitäkö hän inhosi yli kaiken? Voin tietenkin veikata myös, että hän tarkoitti puiden pilkkomista ja tupaan kantamista, pellon kyntämistä ja hevosen hoitoa (tosin kirjoittaja asui 2010-luvun Helsingissä, kaukana viiskytluvun maatalous-Suomesta), olisko sitten mattojen tamppaus, tiskaaminen ja ikkunoiden pesu (tosin hän mainitsee kotityöt toisessa yhteydessä, joten ei ehkä). Vai lampunvaihto ja laskujen maksu? Hä?

Harvoja toimia sukupuoli määrittää: jotkut miehetkin pissaavat istualteen ja sellaisen tötterön avulla voi nainenkin helposti pissata seisaalleen.

Jäin oikein miettimään, miten itse määrittelen naiseuttani, ja kyllä se seksuaalisuuteen liittyy, tapani olla romanttisessa heterosuhteessa. Lisäksi se liittyy äitinä olemiseen. Naiseuteen ei välttämättä liity äitiyttä, mutta äitiys on kytköksissä naiseuteen (joskus suora seuraus siitä romanttisesta heterosuhteesta, vaikka meidänkin lapsi on tehty kaikkea muuta kuin romanttisessa ympäristössä klinikalla). Äitiyskin jotenkin enemmän korostui silloin, kun päällä oli raskautta, synnytystä ja imetystä, niitä kolmea asiaa, joita isä ei tehnyt. Nyt kun lapsi on isompi, mielessäni korostuu enemmän tapani olla vanhempi. Se, että teenkö vai jätänkö tekemättä kotitöitä, omaan talouteen liittyviä asioita, töitä ja niin edelleen ei mielestäni liity mitenkään naiseuteeni.

Minä tavallaan ymmärrän sellaisia vanhempia, jotka ovat valinneet sen tien, että eivät kerro muille, kumpaa sukupuolta lapsi on. Siinä perheen kohtaamien ihmisten täytyy oikeasti ravistella mieltään ja miettiä, miten eri tavalla he suhtautuvat tyttöihin ja poikiin. Koska me suhtaudumme eri tavoin, toiset enemmän, toiset vähemmän.

Minulla on 3-vuotias poika. Emme salaile hänen sukupuoltaan, se voi määritellä häntä samalla tavalla kuin suomalaisuus, ruskeasilmäisyys tai hoikkuus. Suunnilleen samalla intensiteetillä, ei sen enempää. Hänellä on tukka, jonkalaisia näemme lähinnä vain pojilla (piti ihan googlata gender neutral haistyles kids, tämä tukka-asia taitaa olla yksi tiukimpia jakajia), vaatteet ovat kai enimmäkseen poikien osastoilta (emme ole intohimoisia shoppailijoita, vaatteet ostetaan pääasiassa Primasta, Sokokselta, Kappahlilta, Lindexiltä, jotain Nextiltä ja Zarasta ja kaikissa niissä vaatteet on jaoteltu sukupuolen mukaan, tsekkaan kyllä usein molemmat osastot ja ostan sopivimmat, en tiedä mikä miehen ostotaktiikka on), mutta valintapainotus on silmäämiellyttävyys. Joskus jos lapsi on mukana, niin saa valita itse, tästä syystä on pinkkejä rukkasia ja sadetakkia (oma inhokkivärini on vaaleansininen, vaaleanpunainen tulee siinä perässä). Pinkkejä tyllihameita (tai mitään muitakaan hameita) ei ole, mutta ei toisaalta ole mitään pääkallo-, lieska- tai supersankarivaatteitakaan.

Leluista suosikit ovat junat, legot, keittiöleikit, autot ja etenkin paloautot (isi on palomies, äiti opiskelija/projektitutkija/työtön, kumpi on siistimpää?). Nukkeja ei ole, mutta ei ole miekkoja tai pyssyjäkään.

Ulkoisten asioiden sijaan kuitenkin tärkeintä minulle on se, että poikana oleminen ei määritä sellaisia asioita, jotka eivät siihen liity. Hän on usein todella rauhallinen, lunki kaveri, odottaa omaa vuoroaan välillä liiankin kiltisti, vaikuttaa kielellisesti lahjakkaalta (vai onko mulla vaan äiti-rillit päässä). Ja nämä asiat eivät mielestäni liity mitenkään sukupuoleen. Hän ei ole vielä vuosikausiin romanttisessa suhteessa kenenkään kanssa, joten toivottavasti sukupuoli ei määrittele, miten hänet kohdataan ja etenkään ainakaan kahlitse häntä mihinkään.

Tähän teki mieli laittaa kuva yhdestä maailman kauneimmasta naisesta, jonka varastin internetin ihmeellisestä maailmasta.