Muistan joskus kauan sitten lukeneeni jotain sisustusjuttua, jossa väitettiin, että neutraalinvärinen sisustus on räväkkää parempi, koska siihen ei kyllästy niin helposti. Mitä ihmettä? Entä jos siihen vaaleansiniseen ja beigeen maaliin on kyllästynyt jo ennen kun se pääsee edes seinälle?

Mutsini on syönyt lapsena kuulemma niin paljon kaurapuuroa, että en ole koskaan nähnyt hänen syövän sitä. Muita puuroja hän voi syödä.

Join vuosien 2006-07 aikana Lontoossa niin paljon English breakfast -teetä, että en halua sitä koskaan. Arkiteenä olen juonut earl greytä ehkä sen seitsemän vuotta, miten siihen voisi kyllästyä? En myöskään ole kyllästynyt suklaaseen, perunaan tai ruisleipään. Enkä avokadopastaan. Uunilohesta sen sijaan meinasi tulla jokin vuosi takaperin överit.

Vieläköhän eräs ystäväni syö aamupalaksi tietyn merkkisen hedelmäpommijogurtin ja mustikkakeittoa.

Mikä ihme sen määrittelee, että milloin jotakin asiaa on tullut liikaa ja siihen kyllästyy?