On ihana aloittaa!

road-908176_1280.jpg

Minä tykkään aluista. Vuoden alku on aina inspiroivaa aikaa. Samoin syksy (olenhan käynyt kouluja ja opiskellut pitkälle yli 20 vuotta). Ei maanantaitkaan huonoja ole. Ja aamuista tietenkin tykkään! Aloitin vuotenikin kirjoittamalla muistikirjaani yksin aamuhämärässä. Mikä ihana inspiroiva hetki!

Aloittaminen on mahtavaa. Uusi kirja, uusi muistikirja, ensimmäisen sivun kääntäminen. Harrastuksen aloittaminen, uuden neulonta- tai skräppäysprojectin tai uuden kurssin aloittaminen. Jopa uusien pakettien (uusi teepaketti tai suihkusaippua) aloittaminen on mukavaa.

Pakko myöntää, että en ole kaikissa lajeissa kestävyysurheilija ja jotkin asiat jäävät kesken. Olen aikuisiälläni varmasti jättänyt kirjoja enemmän kesken kuin lukenut loppuun. Ja vaikka lukisin kirjan (jopa romaanin) loppuun, en välttämättä muista sitä. Sama pätee elokuviin. Saatan siis muistaa kaikki tapahtumat, mutta juuri loppukohtaus pyyhkiytyy mielestä pois. Käsityöprojektit etenevät alun jälkeen yleensä aika hiljalleen ja niitä on tietenkin monta kesken yhtä aikaa. Yleensä siitä, että joku on valmis, ei saa samanlaisia kiksejä kuin aloittamisesta: alku ja matka ovat tärkeämpiä.

Mutta kun asiat jää kesken, ne voi aloittaa uudestaan, uudella innolla. Kävisiköhän näin kuntosalilla käynnin kanssa vuonna 2016?

Tämän vuoden To do -listalle pääsivät myös kielitaidon petraaminen ja uuden työn etsiminen. Mitään pitkiä listoja uusista aloitettavista asioista en tehnyt. Sen näkee sitten matkan varrella, mitä tulee aloitettua.

 

Kuva: Pixabay (geralt)

 

Hyvinvointi Mieli Ajattelin tänään

Millaiset olivat pyjamapäivät vuonna 2015?

Vuosi alkaa olla lopuillaan. Mitä tapahtui?

Vuosi alkoi Lontoon reissulla, jossa pikku kundin hartain toive lelukauppaan mennessä oli päästä kotiin, mutta saikin porchen. Helmikuussa tein ensimmäisen postaukseni, joka käsitteli muotia. Kesällä muutes löysin kivan mekon, jossa on puolipitkät hihat. Maaliskuussa oli puhetta lapsen puhumisesta ja syömisestä, mutta myös lankojen värjäämisestä luonnonväreillä! (…joista en ole vielä ehtinyt neuloa mitään).

Huhtikuussa mainittiin uniongelmat, mutta teeraivo kiehui yli! Touko- ja kesäkuussa kummassakin kaksi päivitystä. Nukuin huonosti ja tein gradua. Kesäkuun lyhyt päivitys kertoo seitsemän vuoden uurastuksen päättyneen: valmistuin maisteriksi. Yksi vuoden kohokohdista! Sitä tietenkin juhlittiin heinäkuussa ja hankin lahjaksi härpäkkeen eli aktiivisuusrannekkeen, joka on ollut kovassa käytössä. Mutta eniten tykkäyspalluroita kerästi postaus otsikolla piipahduskulttuuri. Pitäisiköhän pistää piipahduskulttuurin elvyttäminen omassa elämässäni To do 2016 -listalle…

Elokuussa jaon panttu-reseptin, ihan parhaat välipalapatukat! Syyskussa raivosin markettien lastenvaatteista (mutta minua ei haukuttu rumilla nimillä tämän postauksen vuoksi, onneksi). Lokakuussa juoksin ex tempore elämäni pisimmän juoksulenkin. Marraskuussa hämmästyin, kun yhtäkkiä blogissa kävi ihme vilinä, kun keskusteltiin palkoista ja tein niistä vielä koosteen. Joulukuun jutuista nostan pohdintani siitä, mitä ostamalla saa eniten iloa.

Ei hullumpi vuosi minulla eikä blogilla: 134 päivitystä. Kun klikkaa tosta oikealta seuraa blogia -nappia, niin pysyy matkassa ensi vuodenkin!

porche.jpg

P.S. Yksi vuoden tärkeimpiä juttuja oli se, että opin nukkumaan uudelleen. Siitä ei tainnut olla omaa kunnollista postausta. Korjataan tammikuussa asia.

 

 

Puheenaiheet Ajattelin tänään Höpsöä Syvällistä