Parasta Suomessa on tiskikaappi. Ja huonointa Ruotsissa on sen puute. Siksipä me tiskaamme ja lätkäisemme märät tiskit pyyheliinan päälle ja jos jaksamme, kuivaamme samantien… Ei tosin aina, kuten kuvasta näkyy.

Jep, aika kaivella kaikki anopinkielet pois ruukuistaaan ja istuttaa suurempiin. Ja totella  sisäistä unelmapuutarhuriaan ja alkaa istutella siemeniä kananmuna-askeihin ja toivoa, että kevät on kaunis ja lämmin ja kyllä niistä siemenistä jotain tulee…Ihan suosikkinäkyjäni meiltä kotoa. Kaunein kettiönpöytä koskaan, lovin´ A.Aalto. Ja poppana pöydällä, miehen paras (ja kulunein) villatakki Aalto-tuolin karmilla. Pöydän vieressä odottaa iso kasa vastapestyjä räsymattoja matkaa maalle.

Edelliseen kuvaan liittyen: syntymäpäivälahjani, unelmapoponi: Acnen Pistols. Oh yes, nyt mä olen oikea influencer.

Tai tää kuva: kotikuvat on niin parhautta. Tässä on miljoona mun suosikkiasiaa. Kuva alkaa keittiösaarekkeen alta ja yltää kotenkin aina parvekkeenikkunan alle. Kuvassa kaunein sanomalehtiteline by Harri Koskinen, käyttöään odottava mehulinko (vihreät mehut, here I come!), tulevan kesan kukat ja hyötykasvit punaisessa laatikossa sekä tietenkin isäpuolen äidin vintiltä löytyneet superherkukkaat Riihimäen lasin Ilves-lasipurkit.

Ja koska toivoa on paremmasta huomisesta ja lämpimästä keväästä, äidin lahjoittama yrttitelini odottaa ulospääsyäään.Ja pieni koira on vaan niin ihana kaunis ja hellyyttävä. Ei postausta ilman kuvaa karvakaunokaisesta.