Paras aamu

Oi lauantaiaamun ihanuutta! Silloin sieluni laulaa herätessään ihan eri virttä kuin maanantaiaamuisin. Herätyskello ei herätä vaan aamuaurinko, koko vapaa viikonloppu yhdessä omien rakkaiden kanssa edessä. Suunnitelmien kanssa tai ilman, aamuhetki on täydellinen. 

Minä en ole mikään kova aamiaistaja mutta viikonloppuisin vatsa kyllä yleensä lähtee kurisemaan heti sängystä noustessa. Mies tulee joka kerta yhtä onnelliseksi pekonipannusta (suursuosikki englantilainen aamiainen minimuodossa, kaksi munaa, puolikas paketti pekonia ja puoli tusinaa kirsikkatomaattia sulassa sovussa pienellä pannulla ja sitten leipäviipaleen päälle) mutta minä en pekoniin koske pitkällä tikullakaan. En aamulla enkä muutenkaan. Hyi.

Omia aamiaissuosikkejani ovat kylmän pepsimaxilasillisen tai mimosan lisäksi kahvi. Pelkkä espresso toimii loistavasti, kylkeen pieni lasi hyvää appelsiinimehua jääpalan kera tekee jo aamiaisesta täydellisyyttä hipovan. Spesiaalipäivinä minulle on joskus katettu tuore croissant vadelmien ja sulan suklaan kera tai paisteltu amerikkalaisia mustikkaplättyjä. Ei paha.

Tämänhetkinen suosikki on tuossa alla, maitokahvi ja suklaapala. Kun aamiaissuklaa tulee Pump Street Bakeryn leipomosuklasarjasta (honduras breas and butter) niin sehän on jo sitten verrattavissa kunnon voileipään.