Etupuoli, takapuoli, paras puoli?

Tässä opiskellessa rupeaa käyttämään aivojaan epäilyttävän vilkkaasti ja niiden toiminta vain tuntuu laajenevan päivä päivältä. Opiskeluhommien lisäksi aivot vaikuttavat pohtivan kaikenlaisia itsensäkehittämisjuttuja ja analysoivan tilannetta kuin tilannetta. On ollut oman parhaan nimissä pakko hiukan pohdiskella omia vahvuuksia ja heikkouksia, jotta tilanteessa pääsisi jotenkin eteenpäin. Syvällisen mietiskelyn (ja muutaman viinilasillisen jälkeen) olen päätynyt seuraaviin analyyttisiin tuloksiin:

Parhaita puoliani tällä hetkellä ovat:

– palannut energia ja kyky innostua esim.

  Aamulla ylös ja ulos, uusi päivä on alkanut! Uusi luento, uusi mahdollisuus oppia jotain. Jaksaa valvoa yli puolenyön koulutehtävien kanssa ja seuraavana päivänä nukkua kahteentoista. Teini-ikä Volume 2. Ei jätetä yhtään kiveä kääntämättä, tsempataan vielä hetki!

– jonkinlainen puoliluovuus, runsas mielikuvitus ja innovatiivisuus esim.

  Kun ei tiedä sääntöjä, niin mennään sitten omalla tavalla eteenpäin. Kyllä joku tulee jossain vaiheessa sanomaan, jos tämä on ihan väärin. Tai tulee kehumaan, kun keksin ihan oman, uuden ja upean tavan hoitaa tehtävät! En tiedä, minkä kokoinen tai näköinen tämä minun uusi hiekkalaatikkoni on, joten en voi millää kuitenkaan pysyä sen reunojen sisäpuolella, joten mennään ennemmin huolella yli ja tehdään historiaa matkalla.

– pelottomuus, luottamus omaan pärjäämiseen esim.

  Kyllä-se-siitä-asenne ja turhasta tinkimättämyydestä luopuminen. Täydellinen en ole ja täydelliseksi en tule. Jos tentti menee metsään, niin uusinta on olemassa. Yhtä vaikeaa tämä on kaikille. Rahaa ei ole mutta luottoa kyllä. Kesätyöt on keksitty ja mies elättää.

Ja tietenkin myös se takapuoli. Se on pyöreä :) What more is there to say?

Ja huonoja puoliahan minulla ei olekaan?