Viherpeukalo iski jälleen

Aah… Onni on siemen. Ja sen istuttaminen. Kaikki se odottaminen, se ei ole mikään ongelma. Minulle kevät alkaa nyt, kun ensimmäiset siemenet on saatu multaan ja jään kärsimättömästi odottamaan ensimmäisiä sirkkalehtiä. 

Ainoa ongelma on, että minulla on hiukan putkinäkö näissä siemenjutuissa. 30 siementä yhtä lajia tuntuu niin mitättömän pieneltä määrältä. Ja mahtuu näpsästi yhteen munakennoon. Reality check iskee siinä vaiheessa kun mies ryhtyy katselemaan istutuksiani. Minä aina esittelen innolla ja mieskin joutuu välillä kasteluvastuuseen. 

Että istutit kahta lajia? Vai viittä? Vai kymmentä? Ja montako siementä kutakin? Ja montako kertaa ne pitää istuttaa uusiin ruukkuihin ennenkuin ne voi istuttaa mökille multaan? Kääk… Senkin inhorealisti. Kai meillä nyt on väliaikaisesti (maalis-huhti-toukokuu) tilaa kotona (kaksiossa) noin kahdellesadalle (plus) pikkuiselle taimiruukulle?