Elämä on epistä – 5 esimerkkiä
Ihan oikeesti, aikuisten oikeesti, miten elämä voi olla niin epistä välillä?
Miksi joka viikko tulee maanantai, vaikka mä olen spesifisti pyytänyt et se poistettaisiin listalta?
Kun mieli tarvitsisi jo vapaata ja kesälomaa, miksi juuri silloin alkaa kolmevuotisen koulutusohjelman intensiivisin kurssi joka kestää koko kevään ja päivääkään ei voi saada vapaata? Miksi, oi miksi?
Miten on mahdollista, että aurinko voi paistaa kun on luentoja kahdeksasta neljään? Mutta että sataa vettä ja on kolme astetta lämmintä kun meillä on metsäpäivä? Kolme metsäpäivää?
Kun on pakko ostaa työmiehen pöksyt, ainoat sopivat ovat kokoa 50 vaikka yleensä mahdun neljäkutosiin. Ja miksi pakolliset ostokset eivät koskaan ole alennuksessa vaan maksavat täyden hinnan ja ovat kallista sorttia?
Ainut meikki, jota ilman en voi olla, on kulmakarvaväri. Ja se on ainut asia, jonka unohdin kotiin. Tai pakkasin senkin, mutta se tipahti avoimesta kassistani miehen kenkään (???) enkä löytänyt sitä vaikka kuinka etsin. Eikä koko Visbyn kaupungissa ole yhdelläkään kosmetologilla aikaa värjätä minun kulmiani juuri tänään… Ja käyttämääni peruskulmageeliä ei saa Gotlannista. Kyllä nyt naista koetellaan.
Ruikutusta, uikutusta ja voi tätä ankeutta. Päivän asukuvakin on ihan mälsä. And I promise, aukkarit pysyvät päässä koko päivän.
