Ahkera kotityöntekijä

Hyvää Helatorstaita vaan kaikille! Meillä, vaikka Ruotsissa asummekin, vietetään näköjään tänä vuonna KiKy-hengessä eli töitä tehden. Mies on niissä oikeissa ansiotöissä ja minä kunnon pikkuvaimona teen kotitöitä yhdistettynä opiskeluun.

Ensin suoritin pois alta inhokkihommani eli miehen työpusakoiden silittämisen. Puuvillaiset ärsytykset, kosteina vaan kuuman raudan alle niin kyllä niistä jotenkuten sileitä tulee. Pakollistahan tämä ei ole, mies silittää yleensä itse paitansa tms. mutta muutamat plussapisteet ”Hyvä Vaimo”-tilillä eivät ole koskaan pahasta.

Tiskaamisesta tykkään mutta miksi, oi miksi, suomalaiset eivät voi markkinoida tiskikaappia maailmalle? Onko mitään parempaa kuin tiskikaappi? Tiskit saa pois näkyvistä, ne kuivuvat itsestään, siihen ei kulu sähköä, vedet tippuvat suoraan tiskialtaaseen ja kenenkään ei tarvitse kuivailla niitä minkäänlaisella astiainkuivauspyyhkeellä. Pliis!

Jokaisen kotityönvälissä puurran vähintään puoli tuntia koulutehtäviä, deadlinea pukkaa ja kamalasti olisi vielä tekemistä jäljellä. Ensiviikolla alkavat kesätyöt ja iltaisin koulujuttujen tekeminen on todella tahmaista hommaa, sen tiedän entisestään…

Ja jes, pesin myös pyykkiä, toinen inhokkihommani. Eilen 5 koneellista, tänään 3 ja muutama olisi vielä jäljellä. Onneksi on edes melko lämmin, lakanat ja muut kuivavat nopsaan olohuoneessa pyykinkuivaustelineellä. Muutin tosiaan takaisin kotiin taas, ja suurin piirtein kaikki Visbystä tuomani vaatteet menivät suoraan pesuun, mukaan lukien muutama setti lakanoita. Huh.

Hauskemminkin voisi pyhäpäiväänsä viettää, mutta tuleepahan ainakin pakollisia kuvioita hoidettua jotta viikonlopulla voi olla sitten hyvällä tunnolla ihan laiskana mökillä (tai siis juu, ruoho odottelee leikkaamista, satatuhatta ja yksi pientä samettiruusun tainta istuttamista ja koko lato homesuojaamista, puhumattakaan ikkinanpesusta ja kesähuoneen raivaamisesta). Tupla-huh.