Ankea päivä

Voi ankeuden ankeutta ja kurjuuden kurjuutta. Päivä on lähtenyt käyntiin surkeaakin surkeammin ja epäilemättä lisäkurjuutta on vielä dotettavissa runsain mitoin ennenkuin on aika mennä nukkumaan. Mittarissa so far:

Kurja fiilis laskeutui jo eilenillalla kun mies laittoi viestiä että tuo työkaverinsa syömään, sopiiko? Lupasi tuoda myös ruoat delitiskistä ja kakun jälkiruoaksi. Teki myös näin. Meillä oli siivottua ja minäkin olin pessyt sattumalta tukan samana aamuna. Työkaveri otti vaimonsa mukaan, molemmat olivat kovin mukavia ja toivat tullessaan pari pulloa hyvää valkoviiiniä. Syötiin ja juotiin ja puhuttiin mukavia ja vieraat eivät edes tajunneet olla liian myöhään. Blääh.

Heräsin aamulla kolme tuntia liian myöhään, mutta koska oli vapaapäivä en myöhästynyt mistään. Mies oli ladannut kahvinkeittimen valmiiksi, joten sain nappia painamalla tsufet kehiin. Eilenpesty tukka oli kiertynyt laineille yön aikana, ja parin viikon takainen kulmienvärjäys piristi kasvoja sen verran ettei meikkipussiin tarvinnut kajota. Krapulakaan ei vaivannut, kai pitkien yöunien takia, muuten näin vanhalle tulee krapula välillä ihan vaan viinipullon katsomisesta.

Ulkona paistoi aurinko ja lumet olivat sulaneet. Pakkolenkille koiran kanssa. Tiet olivat kuivat, koira säilyi kuivana eikä tunnin lenkinkään jälkeen kaivannut pesua.

Näillä spekseillä siis mennään tänään, ymmärrättehän että minulla on ihan superkurja fiilis ja mieli maassa, elämä koettelee? Nyt taidan istua sohvalle kahvinjämien ja koiran kanssa ja miettiä syntyjä syviä.