Hyvinvalvottu yö

Että onkin harvinaisen ruusuinen olo. Illalla ei tullut uni. Huolestutti vaikka isällä olikin rytmi palannut, vointi kohonnut ja hän pääsi puoliltaöin kotiin. Ajatukset vaan kiersivät ympäriympäriympäri päässä.

Koira oli nukkunut koko illan sylissä rauhaisasti vain ollakseen levoton sekin koko yö. Tuli sänkyyn, hyppäsi pois. Käveli ympäri pientä asuntoa. Oksensi. Halusi ulos. Halusi sisään. 

Minä nukahdin seitsemän maissa, koira ei silloinkaan. Nyt ollaan molemmat hereillä, minä pakkaan ja juon saavikaupalla kahvia. Koira haluaa taas ulos. Kai sillä on vatsa sekaisin. Tai sitten se vaan aistii minun levottomuuteni. 

Hur som, parempaa perjantaita teille!

Hivenen on kalpeanoloinen tuo naama, pitäisköhän tarttua meikkisutiin? Ei jaksa vanha valvoa.