Milloin kahvi maistuu parhaalta?
Miten kahvi maistuu parhaalta? Yksin vai seurassa? Aamukahvi, iltapäiväkahvi vai keitätkö iltakahvit?
Meillä on kaikenlaista tykötarvetta ja kahvinvalmistusvälinettä kotona. On MoccaMaster, pressopannu, käsinveivattava italialainen pressokone, Nespresson Pixie ja posliininen suodatin käsikaatoa varten. On tummapaahtoista bulkkikahvia, artesaanikahvia, kapseleita, kofeiinitonta kahvia, folionappeja, irtopressomuruja, minttuista Muumikahvia ja Pauligin vaaleaa Juhlamokkaa. Korkeita lattemukeja, Starbuck’sin termoksia, Steltonin kahvikannu, Muumimukeja, Iittalan kahvilaseja, cappuccinomukeja ja lukematon määrä erilaisia expressokuppeja. Vaihtoehtoja kahvin valmistamiseen ja nauttimiseen on siis aivan riittävästi ja hiukan ylikin.
Miksi niin monenlaista, kun kuitenkin pidän yleensä aina samanlaisesta kahvista? Vahvasta, tummapaahtoisesta. Joko presson muodossa lyhyenä tai sitten pitkänä 50/60 laktoosittoman luomukevytmaidon kanssa.
En koskaan huiskaise kahvia menemään aamukiireessä vaan pysähdyn sen äärelle. Jos aamulla on kiire, jätän kahvin välistä vaikka tarvitsen sitä herätäkseni. Näinä kiireaamuina annan itselleni luvan ostaa noutokahvin jostain kivasta paikasta, tällä hetkellä Almedalenin kirjaston kahvilasta (italialaista tummapaahtoista MonteRivaa). Pidän kahvia nautintojuomana, en niinkään seurustelujuomana. En lipittele sitä litra-tai kuppikaupalla pitkin päivää. Minä ja minun kahvini, me ansaitsemme hetken hiljaisuutta ja yksityisyyttä.
Kahviin liittyy silti paljon mukavia muistoja, sosiaalisiakin sellaisia. Lapsena, kotona syötiin iltapäiväherkuksi vaniljajäätelöä. Äiti joi samalla kahvia ja kaapaisi lusikalla jäätelöpalaan kuopan ja tiputti kahvia sinnekin. Minäkin halusin. Ensimmäinen kahvimuistoni. Taistelin nuoruudessani läpi monet sukujuhlat, häät ja rippijuhlat joissa ei koskaan saanut teetä vaan aina kahvia, minä hukutin silloin inhoamani kahvin kermaan. Huh huh. Ensimmäiset oikeat makukahvit Forumin kulmalla, sieltä Robert’s Coffeesta ostin nuorena aikuisena coffee mochaa, maitokahvia suklaakastikkeella ja kermavaahdolla. Omilla rahoilla, mitä luksusta. Tähän tapaan opetin teenjuojamiehenikin.Vähitellen tutustuin kahvin makuun paremmin ja kermat ja suklaakastikkeet saivat jäädä. Joskus vieläkin iskee nostalgia ja tekee mieli makukahvia, viimeksi pari vuotta sitten. Se kerta taisi jäädä viimeiseksi, en saanut supermakeaa litkua alas. Ennemmin rehellinen kaakao, mieluiten Kluuvin Fasulla.
Kuuma kahvi termoksesta keväisellä luontoretkellä, munkkikahvit Teboililla matkalla maalle. Jo vähän kitkerä aamukahvi, jonka rakkaimpani on keittänyt minua varten klo 05.15 maistuu taivaalliselta, oma mokani kun nousin vasta yhdeksältä. Pahvimukikahvi Ärrältä kiireisenä kaupunkipäivänä, jolloin loskaa on enemmän kuin laki sallii ja kengät jo läpimärät. Ja ne iltapäiväkahvit mökillä, itseleivotun kahvikakun kanssa. Ei taida olla maailmassa montaa yhtä muuntautumiskykyistä ja joka tilanteeseen sopivaa juomaa kuin kahvi. Mikä on sinun suosikkikahvimuistosi?
