Ohi ois (tältä erää)!

Olipa ihanaa vetäistä aamulla ihan omat, tavalliset vaatteet päälle raksakledjujen sijasta. Vaihtoehtoja oli aikasta vähän, suurin osa siviilivaatteista on jo kotona mutta silti. Jaksoin jopa laittaa suuren päivän kunniaksi hiukan ripsiväriä, miracle of miracles.

Tänään kierreltiin koko ryhmän voimin keskiaikaisia kirkkoja, niitähän tällä saarella riittää peräti 99 kappaletta (=eivät lopu koskaan). Oli kiva päästä seuraamaan ammattilaisia työssään ja tutustua erilaisten restauroijien puuhiin ja ajatuksiin. Näimme sekä kivenveistäjän että koristemaalarin ja muurarin vauhdissa, monet ovat keinot, se täytyy sanoa.

Suurin osa päivää tosin omistettiin neljän eri kirkon erilaisille kattorakennelmille, kiipeiltiin pitkin torneja ja piirreltiin. Korkean päivän kammo uhkaso mutta onneksi telineet olivat tällä kertaa erittäin tukevia. Tornien kiviset kierreportaat olivat välillä melko jyrkkiå ja ahtaita mutta mahduin! Ja pääsin perille piirustusvihkoni kanssa.

Laivalle ehdin hyvissä, kevään viimeinen kerta kun reissaan yksin, ensi viikon viimeisille luentopäiville nappaan miehen ja koiran mukaan. Salaatti runsaine kasviksineen maistui jumalaiselta, tämän viikon ruokavalio on koostunut pääasiallisesti pakastimen ja jääkaapin perukoista löytyneistä jämistä. Pienet torkut aurinkokannella vielä, niin elämä hymyilee.