#älämahdumuottiin
Sairastin lähes kaksikymmentä vuotta. Aina mielessä riittämättömyys, suoritus ja tavoite. Koin huonoa omatuntoa jokaisesta kielletystä suupalasta ja treenin välipäivästä. Silloinkin, kun oireet eivät olleet nähtävillä mieli maalasi kelvottomuutta peilikuvaan. Olen jäänyt kotiin lukemattomina iltoina, sillä olen kokenut olevani iso, ruma ja kelvoton. Jopa ystävieni joukossa. Olen syönyt sitä samperin kaurapuuroa raejuustolla ja maitorahkaa kuin mitään muuta ruokaa ei maailmassa olisi. Olen treenannut 67 päivää putkeen ilman välipäiviä. Joskus jopa kolme lenkkiä vuorokaudessa tai 14 ryhmäliikuntatuntia viikossa. Mikään niistä ei saanut minua hyväksymään itseäni tai löytämään rakkautta.
Olen urheillut viimeksi tammikuussa. Liikunta tuo hyvää oloa, mutta en pelkää enää liikkumattomuuden romuttavan kehoani. Ruokavaliossani ei ole toistuvia ja pakonomaisia ruokia. Olen syönyt tänään kaksi lämmintä ateriaa, joissa toisessa oli perunaa ja toisessa riisiä. Olin vuosia syömättä kumpaakaan. Join siiderin ikkunanpesun jälkeen ja tätä kirjoittaessa syön suklaata. Turhia kaloreita, ajattelin ennen. En koe näistä mistään enää huonoa omatuntoa tai epäonnistumista. En aio mahduttaa kehoani enää mihinkään vallalla olevaan muottiin.
Matka on ollut pitkä, mutta onneksi huomasin, että elämässä on paljon muutakin. Sitten hyväksyin itseni, löysin rakkauden ja onnellisuuden. Se näkyy myös ulos ja ylettyy pidemmälle kuin yksikään pudotettu kilo tai pyöreäksi pumpattu lihas.
Lauantaina 6.5. on kansainvälinen Älä laihduta -päivä. Sen tarkoituksena on herättää kyseenalaistamaan painoon ja laihduttamiseen liittyviä päähänpinttymiä ja pakkomielteitä. Osana kampanjaa Studio Onni ja Syömishäiriöliiton jäsenjärjestö Etelän-SYLI ry järjestivät Älä mahdu muottiin -kuvaukset Helsingissä. Kuvani julkaistaan muiden joukossa SYLI:n facebook-sivuilla.
Syömishäiriö on sitkeä, piinaava ja jokaiseen elämän osa-alueeseen vaikuttava sairaus. En toivo sitä kenellekään.
Älä laihduta.
Lue myös:
Omakuvasta, sodasta ja rauhasta
