Ravintolapäivää

Onneksi on ihana ystävä, joka aamuisen facebook-viestittelyn lomassa muistuttaa ravintolapäivästä. Harmittelen usein sitä, ettei Kuopiossa (muka) koskaan tapahdu mitään. Jos ja kun jotain tapahtuu, tulee harvoin lähdettyä. MUTTA olisiko se lähestyvä syksy ja sen myötä lisääntynyt energia vai tämä uusi harrastus, jota varten tekee mieli valokuvata, mitä näillä nurkilla tapahtuu vai ehkäpä ymmärrys siitä, että liikkeelle lähtevät ihmiset tekevät kaupungista oman ja pitävät kaupunkikulttuuria elävänä.. ehkä kaikki edellä mainitut tekijät yhdessä saivat pesuemme aamutoimiin extraenergiaa ja valinta lounaspaikasta tehtiin nopeasti. Pikavilkaisu googleen ja päivitys kaupunkimme mahdollisuuksista, pesue autoon ja sadesäätä uhmaten nauttimaan kasvissosekeitosta ja pihakirpparista. Määränpää oli Keitto&Café Wanha Rauhala, Maaherrankatu 35. 

P8184829.jpg

 

Tomaattinen kasvissosekeitto ja vohvelit maistuivat pienellekin ruokakriitikolle. Seura oli mitä parhainta, aurinkokin näyttäytyi. 

 

P8184807.jpg

P8184814.jpg

 

Pihakirpparilta löytyivät bonuksena vielä vanhat ikkunanpokat ja hei, kympillä. Nyt vaan etsimään painopaikkaa, jossa valokuvan saa painettua kankaalle. 

P8184862.jpg

 

Onnellisena uuteen viikkoon. 

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä

Ensiaskelia.

Pitkällisen harkinnan jälkeen päätin, että ainakin kokeilen, miltä blogin kirjoittaminen tuntuu. Sivupalkissa kerroinkin, että olen kohta kahden lapsen äiti ja teinivuosien ihastuksen lisäksi perheeseeni kuuluu vielä kaksi Espanjasta adoptoitua koiralasta, joista seuraa varmasti ihka omia juttuja myöhemmin. Iloa tuottavat perheenjäsenten lisäksi myös jatkuvat sisustus- ja remonttiprojektit, joiden suunnittelua, etenemistä ja valmistumista olen muutaman vuoden ajan kuvannut. Projektimme Rivariremontti on tosin tähän asti ollut ikuistettuna vain kotikoneen loputtomien valokuvakansioiden uumeniin, mutta nyt uuden alkavan äitiysloman kunniaksi halusin uuden harrastuksen ja blogin perustaminen tuntui sopivan jännittävältä. Toisaalta rakkaat vanhat harrastukseni; kirjoittaminen ja valokuvaus tulisivat taas myös aktiiviseen käyttöön. Ja oma aika – tiedätte varmaan kyllä. On kortilla, tarpeellista, tärkeää ja ansaittua.

P5174253.jpg

 

Remonttiprojektimme on ollut käynnissä jo muutaman vuoden. Pienin askelin ja huone kerrallaan 70-luvun lopulla rakennettu rivitaloasuntomme on uudistettu. Alun opiskelijabudjetilla maalailut ovat nyt vaihtuneet vähitellen vähän perusteellisempiin remontteihin ja mieheni lapsuudenkodista on tulossa ja jo tullutkin meille täydellinen ja omannäköinen koti. Koska remonttipuuhissa on häärännyt välillä vaikka millaista työmiestä, ajattelin, että ehkä blogi toimii tarvittaessa minulle myös terapeuttina, kun huonosti käyttäytyviä rakennusmiehiä voi tylyttää blogissa. (Ja ehkä uhkailla: mä NIIN laitan tän mun blogiin..) Remonttiviidakossa seikkaillessa on tullut selväksi, ettei kaikki aina mene sovittujen sääntöjen mukaan, siisteys tai hyvän työn määriltemät eivät aina ole tekijän ja asiakkaan kanssa yhteneväiset. Mutta tokihan joukkoon mahtuu ihanuuksia; hyvästä palvelusta ja onnistuneista projekteista myös hyvän täytyy kuulua ja onneksi niitä onnistumisia on toistaiseksi ollut enemmän kuin näitä ”hermot menee” – remppajuttuja. Ohessa kuvia alkutilanteesta – perusteellisempia juttuja kohteista myöhemmin.

 

IMG_3744.jpg

P4211467.jpg

 

Remontti- ja sisustusjuttujen ohella inspiroivat löydöt ja ihmiset luultavasti saavat tilansa tässä blogissa. En tiedä vielä mitä ja mihin tämä harrastus minut vie, ensiaskeleet ja muutokset ovat aina jännittäviä

Henna_seepia.jpg

 

 

Suhteet Oma elämä Mieli