Torstaina oli lähdettävä taas suorittamaan vauvan paperihommia, jotta saamme ne asiat kuntoon ennen Suomen matkaa. Tällä reissulla ei tarvinut olla molempien vanhempien mukana, joten hoidin reissun aivan itse. Aimé olisi saanut vapaata vasta maanantaille, mutta halusin hoitaa tämän mahdollisimman pian. Viime rekisteröintireissulla saimme vauvan rekisteröityä syntyneeksi sekä syntymätodistuksen kouraan. Suomen kansalaiseksi rekisteröintiin tarvittiin tämä syntymätodistus Apostille-leimalla varustettuna, sekä meidän molempien allekirjoituksella varustettu lomake sekä passit. 

Tämä 40 euroa maksavan leiman saa Dublinin keskustassa sijaitsevasta passitoimistosta, jossa syntymätodistusta tutkittiin n. 20-30min jonka jälkeen siihen iskettiin leima. 

Tämän leimauksen jälkeen suuntasimme Suomen suurlähetystöön, mutta sitä ennen oli saatava vähän murua rinnan alle. Olin ajatellut syödä vihdoin sushia ensimmäistä kertaa lähes vuoteen, mutta akkuni oli lopussa joten paikan etsimiselle ei ollut nyt mahdollisuutta. 

Matkan varrella poikkesin puistoon, jossa olikin menossa pienet ruokamarkkinat. 

Vauva nukkui tyytyväisenä vaunuissa ja ilma aurinkoinen joten nappasin mukaan falafel-halloumi-wrapin ja suuntasin nurmelle lounastauolle. 

Wrappi maistui todella hyvältä ja matka jatkui kohti suurlähetystöä. Siellä oli vastassa niin mukavia tätejä, että aivan harmittaa, ettei siellä tarvi asioida useammin. Imetys hoitui toimiston odotustilassa sen ollessa tyhjillään ja vaipat vaihdettiin toimiston taukotilan keittiön pöydällä Unikko-pöytäliinan päällä. Sanoimme heipat tädeille tältä erää, mutta onneksi näemme vielä uudestaan passin hakureissulla. Ensiksi täytyy vain odottaa, että Suomen päässä on vauva saatu rekisteröityä Suomen kansalaiseksi. 

Minulla oli siis kaksi paikkaa, jossa piti käydä, mutta koko reissuun vierähti lähes kuusi tuntia. Neiti oli tyytyväinen vaunuissa ja nukkui suurimman osan ajasta. Juna-asemalta kotiin kävellessä hän itki nälkäänsä tai läheisyydenpuutetta koko sen vartin ajan, mutta kotiin päästyämme kaikki oli taas hyvin ja tämä äiti onnellinen, että tämäkin retki sujui hyvin. 

Tällaista postausta on pienesti toivottu, joten tässäpä tulee. Silloin ennen lasta olen itekin miettinyt, että miten kotiäidit viettävät päivänsä. Tässäpä muutama huonolaatuinen ja arkinen kuva meidän melko tavallisesta päivästä.  0300 Neiti herää syömään. Mietin, että mistä tämä päivä oikein alkaa, mutta alkakoot tästä super aikaisesta herätyksestä, joka kesti KAKSI tuntia, ennen kuin pikkuinen nukahti uudelleen. 

 0500 Neiti nukahtaa vihdoin ja saan itsekin hyvin unen päästä kiinni. 0545 Neiti herää syömään yllättävän lyhyen unipätkän jälkeen. Myös Aimé herää ja valmistautuu töihin lähtöön. Jatkamme unia neidin kanssa.   

0800 Neiti herää. Syötän hänet ja vaihdan vaipan. Tyttö vaikuttaa tyytyväiseltä, joten saan itsekin käytyä suihkussa hänen chillaillessa mooses korissa kylppärin lattialla. 

0900 Taas on syönnin aika, jonka jälkeen vaihdan neidille päivävaatteet päälle.  

0915 Laitan neidin ihmettelemään lelujaan lattialle ja valmistan aamiaisen itselleni. Laitan myös pyykkikoneen pyörimään ja viikkaan kuivat pois narulta. 

0930 Saan aamiaisseuraa, sillä lattialta kuului tyytymätöntä huutoa. Aamiaisen jälkeen chillaillaan sohvalla ja pikkuinen nukkuu sylissä.

1100 Lämmitän mikrossa lounaan, joka näyttää ankeammalta mitä todellisuudessa oli. Ripustan pyykit narulle. 1135 Neiti herää syömään ja vaipan vaihtoon.  

1300 Juoksen vaunujen kanssa bussiin. Pysäkille päästyämme alkoi sataa kaatamalla. Onneksi otin sadesuojan matkaan. Bussilla matkustaminen vaunujen kanssa on vielä vähän jännittävää siitä syystä, että bussiin saa vain yhdet vaunut kerrallaan, ja muiden on taitettava vaunut kasaan. Näin pienen vauvan kanssa en todellakaan ala taiteilemaan vaunuja kasaan, joten yritän olla paikalla ensimmäisenä ja pitää sormet ristissä, ettei bussissa ole jo valmiiksi vaunuja sinne astuessamme. Suuntaamme kohti ostaria, jossa kiertelen hetken ennen kuin Aimé saapuu paikan päälle työviikon päätyttyä. Etsinnässä on ristiäismekko minulle, mutta nopean kierroksen jälkeen ei löytynyt vielä sopivaa. 

1500 Aimé saapuu ostarille ja suuntaamme Mamas and papas myymälään hankkimaan kantoreppua. Siellä olikin alennusmyynnit, joten mukaan tarttui kantorepun lisäksi neidille ristiäismekko ja pari muuta vaatetta. Ennen kotimatkaa imetän neidin myymälän pienessä huoneessa, jossa on kolme tuolia, pari randomia pahvilaatikkoa sekä sähkökaappi. Myös vaipan vaihdolle on omat tilat myymälän perukoilla. 

1700 Saavumme kotiin. Aimé kipasee kauppaan hakemaan parit ainekset tortillapizzoja varten ja ja hetkeä myöhemmin meitsi pyöräyttää niistä parit pizzat. Näihin pizzoihin päätyi täytteeksi sieniä, punaista pestoa, tonnikalaa ja sipulia. 

2000 Illan hämärtyessä ja vauvan vielä ollessa hereillä kokeilen uutta kantoreppua. Hyvin toimii vaan on siinä vielä opettelemista, että sen käyttö olisi sujuvaa ja nauhat ja nipsut löytää kätevästi paikkansa. Tämän jälkeen on vuorossa vauvan kylvetys, öljyinen hieronta ja illan viimeinen imetystuokio puhtaalta tuoksuvalle söpöläiselle.