Rasismi. Se on sana, joka nostattaa niskavillani pystyyn aina kun joku sen mainitsee. Miten joku ihminen voi inhota toisen ihonväriä niin paljon, että osoittaa sen järjettömillä ja jopa vaarallisilla teoilla? Mikä on rasismin takana? Varmasti tämä ihminen kuka omaa ihonvärin, joka on meitä pohjolaisia tummempi, ei ole sitä saanut päättää. Hän on saanut lahjan, lahjan vanhemmiltaan, isovanhemmiltaan, suvultaan. Ihonvärin. Hän ei kiinnitä siihen itse huomiota, kunnes sitten joku tulee ja tekee jotain tai sanoo jotain. Jossain vaiheessa elämää he joutuvat lähes poikkeuksetta solvauksen ja nimittelyn kohteeksi. Mutta en vain käsitä, että miksi??? Mitä pahaa nuo meitä tummemmat ihmiset ovat tehneet ansaitakseen moista kohtelua? Eivät mitään! He ovat ihmisiä siinä missä mekin ja se tulee vain ymmärtää! 

Jokian aika sitten somessa kiersi ulkomaalaisen äidin kirjoittama teksti siitä mitä hänen 3- vuotias tyttärensä oli joutunut kokemaan. Lapsi on tuolloin iässä jolloin ei osaa vielä puolustaa itseään saatikka ymmärtää kaikkea mitä hänelle puhutaan. Kuitenkin, tilanne oli se, että tämä äiti meni kahden pienen lapsensa kanssa ulos leikkimään. Leikkiin ryhtyi myös muutama paikallinen poika, ketkä olivat vanhempia kuin tämä 3- vuotias tyttö. Pojat alkoivat solvaamaan tyttöä hänen ihonväristään ja siitä kuinka likainen hän on, ja että hänen tulisi käydä pesulla, jotta tuo kammottava väri lähtisi pois. Lapsi raukka ei ymmärtänyt tilannetta ja vain nauroi mukana. Silloin pojat kehuivat tälle pienelle viattomalle tytölle, joka ei täysin edes osaa suomen kieltä, että ”mene äitisi luo ja sano, että hänen täytyy pestä naamasi koska se on niin likainen.” Tyttö toimi kuten pojat olivat häntä käskeneet ja juoksi iloisena äitinsä luokse sanoen ”pese naamani, koska olen niin likainen.” Aivan kauheata! Tuolla hetkellä kun luin tuon tarinan olisi tehnyt mieli etsiä nuo pojat käsiin ja laittaa heidät puhutteluun. Mutta mitä se auttaisi, ei mitään. 

Harmillisinta tässä on se, että jo pienet tummemman väriset lapset joutuvat kokemaan tuota solvaamista ja nimittelyä. Ei heidän tarvitse sietää sellaista, eikä niin saisi tapahtua. Mutta yhteiskunta on tämä. Nykyajan ihmiset nimittelevät ja haukkuvat tummia ihmisiä lakuiksi ja ties miksi, omien lastensa kuullen, jolloin tietenkin tämä sama ajatusmaailma tarttuu heihin. Se on jatkuva oravan pyörä, joka tulisi saada loppumaan. 

Tästä tulikin mieleeni yksi video. Video mikä kertoi juuri tästä kuinka he eivät ole saaneet vaikuttaa ihonväriinsä ja kuinka heidän ei tulisi sietää moista käytöstä muilta mitä tällä hetkellä vastaanottavat. Ja niin sen pitäisi mennä. ”I am not black. I mean that is the world calls me but it’s not me. I didn’t come from my mothers womb saying – hey everybody i’m black. No, i was taught to be black And you were taught to call me that.”

Tälle toiminalle tulee laittaa piste. Mutta kuinkas laitat sen, kun nykyajan kansa ja maailma on opetettu tummaihoisten ja eri maan kulttuurien vastustajaksi ja vihaajiksi? (En tietenkään tarkoita kaikkia, mutta aivan liikaa tuon ajatusmaailman kannattajia löytyy.) Tuon pisteen laiton tulisi lähteä jokaisesta itsestään. Jokaisen tulisi tajuta, että me kaikki olemme vain ihmisiä. Meidät on luotu tällaisiksi mitä me olemme. Emme me voi sille mitään. Ja mielestäni meidän tulisi olla ylpeitä erilaisuuksistamme. Eikä kärsiä niistä. Et sinäkään haluaisi, että sinua solvataan aina jonkin asian takia mille et vain voi mitään? Vai haluaisitko? Miltä se tuntuisi? Eikö elämisen intokin jo lopahtaisi? Luulisi. Mutta mieti, monet joutuvat kokemaan moista käsittelyä koko elämänsä ajan. Jotkut jopa riistävät henkensä sen vuoksi. He eivät vain enää jaksaa elää elämää tässä väkivaltaisessa maailmassa. Ei se ole heidän mielestään enää sen arvoista. Mutta ei anneta moisen tapahtua, eihän?