Tag: häpeä

Korona-aika on ehkäpä elämäni pisin katkos harrastuksista! Vuosien varrella on tullut töppäiltyä ties missä yhteisöllisissä puuhissa, eläinsuojeluhommissa, kuvataidekoulussa  ja vähän heppahommissakin. Muutamia muita mainitakseni: Musiikkileikkikoulu Kun olin pieni, äitini toivoi tyttärestään lie kultturellimpaa kuin itsestään, ja raahasi minut melkein taaperona musiikkileikkikouluun. Siellä sitten rämpytettiin kannelta ja rahisteltiin rytmisoittimia – ja minä kammoksuin kakofoniaa niin kovin,  ettei […]

Miksi sitä aina on joko heikko ja säälittävä tai kova ja kylmä, eikä mitään siltä väliltä? Miksi suomessa on niin paljon kiusallisen huonoja stand up-koomikkoja? Pitääkö omia uniaan hävetä? Miksi asioiden arvon ymmärtää kunnolla vasta, kun ne menettää? Tuleeko addiktion tilalle aina toinen? Milloin minusta tuli niin vanha, että tila-auto, pitkät kalsarit ja heijastin alkoivat […]

Terapiassa opin selviytymiskeinoja, hyviä ja huonoja.

 I’m not o-fucking-kay Ihanassa Visual Diary-blogissa kirjoitettiin muiden kovin suomalaisten asioiden ohella yhdestä helmasynnistämme, eli  ”Jaahas”-sanan käytöstä. Sillä voi lopettaa tylysti keskustelun tai vaikka ihmissuhteen, sekä mitätöidä tehokkaasti keskustelukumppanin sanomiset ja tunteet. Mielestäni toinen vähän liian usein viljelemämme tokaisu on ”OK”, joka esiintyy myös pidemmässä muodossa sanaparina ”Ihan hyvä”. Voih mikä mitään tarkoittamaton, pliisu ilmaus […]

Olen hävyttömän haastavaa seuraa jopa itselleni, sillä ristiriidat raastavat mieltäni. Keittiöpsykologinen pika-analyysi paljastaa ainakin muutaman yleisimmän ajatusparadoksini: Toivon että maailma menisi eteenpäin, ihmiset kehittyisivät ja keksisivät uutta, ettei yhteiskunta jäisi junnaamaan paikoilleen. Toisaalta minulla on pakkomielle kapinoida muutoksia – erityisesti teknologian uusia tuulia- vastaan ja kieltäytyä verkostoitumasta. Kouluaikoina kesti jokunen tovi ennen kuin suostuin hankkimaan kännykän, ja […]

Mitä helvettiä näillä tekee, voiko ne palauttaa jonnekin? Tunteet nimittäin. Olen tässäkin blogissa jo kyllästymiseen asti toistellut, että tunne-elämää on totisesti liikaa ja se haittaa huomattavasti muuta elämää. On kirous ja lahja tuntea kaikki niin voimakkaasti. Eilen oli pitkästä aikaa bileet, ja tequiladarrassa tunteet luikertelevat kuin liskot pitkin kehoa. Ei oikein tiedä pitäiskö kuunnella tosi […]

Maailma on ainakin asteen parempi paikka, jos jelpimme toisiamme silloin kun pyörätuolin renkaat tai aivot ovat jumissa ja järjenlähtö lähellä!

Tämä on blogi elämästä kolmenkympin ja kuoleman välissä jossain Sodomanniemen suunnalla: Valitusvirsi kriisityöntekijäksi harhautuneesta humanistista, jonka oma elämänhallinta on ollut hukassa ysäriltä asti ja perusturvallisuus kroonisesti päin helvettiä. Sisältää sanoja, jotka sanomatta jäivät, tajunnanvirtaa jalat maassa mutta pää pilvissä sekä savolaista mielenmaisemaa eli päämäärätöntä harhailua ja Tšehovilaista elämäntuskaa . (Positiostasi riippuen) Vertaistukea tai vahingoniloa tarjolla keskimäärin […]