Viimeinen kesäillallinen

Enpä tiennyt vielä viime viikon torstaina, että se olisi jäänyt viimeiseksi kesäillalliseksi. Sen vuoksi olenkin iloinen, että illallinen ei jäänyt toteutumatta, vaikka työpäivän jälkeen väsytti ja vielä ruoanlaittoa aloittaessani piti tehdä vain yksi ruokalaji. Jotenkin kirkkaana ja vielä lämpimänä paistanut aurinko sai kuitenkin tarttumaan kiinni kesän viime säikeisiin, olinhan ostanut viinitkin joka ruokalajille. Saaran kotiintuloa odotellessani kokeilin, josko tomaatti-mantelikeitto tällä kertaa onnistuisi. Onnistui se. Resepti seuraa perästä.

manteli-tomaattikeitto.jpg

Onnistumisesta innostuneena aloin tekemään risottoa. Tällä kertaa valmistin ihan perus risottopohjan ja sen seuraksi tahnan keitetyistä punajuurista ja fetasta. Päälle hunajassa paistettua fenkolia.

risotto punajuuripyreellä.jpg

Esijälkkärinä mustikkamaito. Resepti täällä. Vähänpä tuolloin tiesin, että kesä alkoi oikeasti olla siinä ja ne olivat kesän viimeiset mustikkamaidot. Eipä sillä, että se haittaisi.

mustikkamaidot.jpg

Varsinainen jälkkäri oli tehty jo edellisenä päivänä. Maailman helppous-hyvyys-suhteeltaan ehkä voitokkain suklaaleivonnainen, eli rocky road. Täytyy varmaan kirjoittaa oma postaus tästä, niin saan tekosyyn tehdä tätä taas huomenna.

Rocky road.jpg

Satsasin pitkästä aikaa viineihin. Alkuruoan kanssa joimme madeiraa, vaikka sherry kai olisi ollut autenttisempi valinta. Mutta ei se meitä haittaa. Hirmuisen hyvää madeiraa tuo, muuten. Pääruoan kanssa nautittu punaviini oli sen sijaan aika mitätön, sekä viininä että ruoan parina. Jälkiruokaviini oli jälleen herkkua, sopii melkein minkä tahansa äärimakean jälkiruoan kanssa.

illan viinit.jpg

Koti Ruoka ja juoma

Rakkautta, anarkiaa & ruokaa, osa 2

s_food_stories.jpg

Kuten edellisessä postauksessani kirjoitin, olen katsonut osan R&A:n Haute Cuisine -sarjan elokuvista. Kerroin myös, että Mussels in love oli näkemistäni paras. Toinen elokuva, josta järjestetään teemaillallinen on Tasting menu. Se onkin elokuvana sitten ihan toista luokkaa. Kyseessä on romanttinen komedia, ja varsin keskinkertainen sellainen. Elokuvan alkuasetelma on ainakin minun mielestäni hyvinkin kiinnostava. Harmi vain, että elokuva on niin huono. Sopii se silti varmaan ns. treffielokuvaksi, jos elokuva ei ole treffien koko sisältö. Hyvä syy katsoa elokuva voisi esimerkiksi olla juuri teemaillallinen. Tosin Sunnin illallinen tämän elokuvan osalta on täynnä, eli ehkä kannattaa miettiä koko homma uusiksi alusta asti. Jos taas nimenomaan haluaa nähdä pöhköjen juonenkäänteiden seassa muutamia kauniita ruoka-annoksia, voi elokuvan käydä katsomassa myös ilman illallista.

Tiedoksi niille onnekkaille, jotka ehtivät varaamaan paikkansa Sunnin Tasting menu -illalliselle: Illassa on ravintolapäällikkö Mirka Olinin mukaan ”Fine dining vahvasti läsnä, mutta ilta on kuitenkin Sunnin tyylinen ja oloinen”. Lisäksi luvassa on hieman erikoisempiakin ruoan ja juoman yhdistelyitä.

Haute Cuisine -sarjaan kuuluva Suomalais-bulgarialainen Soul Food Stories (kuvassa) on myös dokumenttielokuva. Siinä pienen Satovchan kylän asukkaat kertovat totuuksia elämästä. Osansa saavat niin naiset, homoseksuaalit kuin televisio ja farkutkin. Alkuun kameran edessä käydyt suorasanaiset keskustelut kuumottavat korvia, mutta pian käy ilmi, että kylä ei olekaan pienuudestaan ja verkkaisesta elämänrytmistään huolimatta eristäytynyt. Päinvastoin, lähes kaikki euroopan aatteet ja etniset ryhmät ovat asukkaissa edustettuina. Pian käy ilmi, että ainoa asia, mikä kaikkia lopulta yhdistää on se, että kaikkien on syötävä. Näytösajat ja lisätiedot täältä.

R&A:n ohjelmistoon kuuluu myös näytöksellinen ruoka-aiheisia lyhytelokuvia. Näytöksessä voi oppia muun muassa sen, että kerrostalossa naapureita ei kannata välttämättä kutsua kylään ja että ihan aina on hyvä hetki kakunpalalle, tai vaikka kuudelle. Varoitan, että näytöksen jälkeen tai aikana saattaa iskeä akuutti kakkuhimo, sen verran kauniita leivoksia kuvissa pyörii. Näytös on Dubrovnikissa, eli apu on onneksi lähellä. Jos tästä haluaa tehdä oman teemaillallisensa, suosittelen joko hakemaan evästä Kalevankadun Kuppi & Muffinista tai sitten suorittamaan näytöksen jälkipuinnin Kakkugallerian kakkubuffetissa.

Sarjan lippulaivana nähtävästä Red Obsession -dokumentista ja siihen liittyvästä illallisesta lisää, kunhan näen elokuvan ensin. Elokuvan ympärillä on kova hype, vaikkei kyseessä ole missään nimessä ensimmäinen dokumentti Bordeauxn viineistä ja niihin liittyvästä bisneksestä. Toistaiseksi odotan varovaisen innostuneena.

Kulttuuri Ruoka ja juoma Leffat ja sarjat