Hauras elämä

Miten hauraalta olo joinain päivinä tuntuukaan. Tänään on tuntunut siltä että kompastun, yritän nousta ylös ja pian kaadun jälleen. Rämpimistä, sitä se on. Tuntuu siltä että sydän ja sielu huutaa jotain, enkä pääse mitenkään pakoon. En vaikka ajelisin ympäri Vantaata ja Helsinkiä iltaan saakka. Sitä kokeilin eilen, eikä toiminut. Tänä päivänä olen ollut todella väsynyt ja miettinyt paljon. Olen miettinyt huomista.

Huomenna Lenni täyttää neljä vuotta. Toinen päivä syyskuuta. Antaisin mitä tahansa jotta saisin viettää tuon päivän hänen kanssaan. Leipoa kakun, ostaa lahjan ja pusutella. Olla ylpeä äiti! Olla fyysisesti lähellä lastani. Antaisin mitä tahansa jos saisin edes  pienen hetken hänen kanssaan. Edes minuutin. Pitää kädestä kiinni ja katsoa silmiin.  Kertoa kuinka rakas hän on ja miten ikävä meillä on ollut häntä. Toisaalta, jos saisin sen hetkisen hänen kanssaan, en tiedä kuinka kestäisin sen hetken kun joutuisin irrottamaan otteen.

Lähestyvän syntymäpäivän myötä mieleeni on tullut paljon muistoja. Muistan kun ajoimme kotiin synnytyssairaalasta, muistan myös ensimmäisen vaunulenkin. Meillä on siitä kuvakin – minä, mieheni, pieni Lenni ja koirat. Oli kaunis syksy. Olin niin ylpeä meidän perheestä. Muistan pojan ensimmäisen kylvyn ja sen onnellisuuden tunteen kun poika kasvoi ja vahvistui. Mutta muistan myös ne viimeiset vuorokaudet, jolloin väistämätön oli edessä – Lenni oli kuolemaisillaan ja oli tehtävä päätös. Muistan sen paniikin ja epätodellisuuden tunteen. Miksi minä muistan ne synkimmät hetket paremmin kuin nuo onnelliset päivät?

Miten tällaista tuskaa voi ihminen edes kestää? Tiedättekö, kun välillä tämä taival tuntuu ihan helvetiltä. Miksi tämä rooli annettiin minulle?  Näitä asioita olen tänään miettinyt paljon. En haluaisi tätä kohtaloa! En minä ole vahva, vaan tunnen itseni tässä maailmassa usein todella hauraaksi ja pieneksi. En jaksaisi olla vahva. Mutta minulle ei ole annettu muita vaihtoehtoja kuin selviytyä. Kohdata kaikki kipeät tunteet ja opetella tulemaan toimeen surun kanssa.

Hyvää neljättä syntymäpäivää esikoispojalleni! Huomenna tuomme sinulle kukkia ja uuden pikku auton. Meillä kaikilla on ihan mieletön ikävä sinua!

hyvinvointi vanhemmuus oma-elama syvallista
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.