Pitkäkosken ulkoilualue, Helsinki

Luonto hellii niin kehoa kuin mieltäkin. Tätä mieltä olen vahvasti. Kesäkuun ensimmäinen lauantai olikin hyvä päivä lähteä luontoon, sillä aurinko paistoi jo heti aamusta, ja lämpömittari näytti vajaata kahtakymmentä lämpöastetta. Mieheni oli töissä, joten nakkasin lapsen ja rattaat autoon ja ajoin kohti Pitkäkoskea. Pitkäkoski sijaitsee Helsingin ja Vantaan rajalla, Keskuspuiston pohjois-osassa. Laitoin auton naviin osoitteeksi Kuninkaantammentie 19, Helsinki. Tie vei Pitkäkosken majalle, josta löytyi (mm. useiden ystävieni hehkuttama) kahvila. Ulkona näytti olevan myös muutama bajamaja. Olen muuten käynyt Pitkäkoskella aikaisemmin vain talvella kuvaamassa jokea ja lintuja, joten oli ihan mukava nähdä kesäinen versio paikasta 🙂

Lähdin ensin kävelemään kohti Haltialaa. Rattailla oli hurjan hyvä kävellä polkuja. Reitiltä näytti  lähtevän myös sellaisia polkuja, jotka olisivat vaatineet pojalle kantorepun. Polkujen varsilta löytyi mukavasti opastetauluja, joista pystyi tarkastelemaan karttaa, eri luontopolkuja, ja tutustumaan esimerkiksi alueen puihin ja eläimiin. Kävellessä näkyi mm. kauniita lehtipuita, kieloja, valkovuokkoja ja paljon mustarastaita 🙂 Tobias oli kaikesta innoissaan. Erityisesti eläimet kiinnostavat häntä tällä hetkellä, joten linnut ja vastaantulevat koirat olivat varmasti hänen ulkoilupäivänsä kohokohtia 🙂  Käveltyämme Haltialan suunnalla teimme u-käännöksen ja palasimme takaisin lähtöpisteelle. Kävimme vielä katsomassa Pitkäkosken siltaa.

Puolentoista tunnin reippailu olikin oikein hyvä syy käväistä mehulla ja munkilla! Ulkoilumajan kahvila oli todella kiva paikka palveluja ja herkkuja myöten. Sain nimittäin munkin uunituoreena eteeni 🙂 Ulkoilureissu oli onnistunut, ja seuraavaksi tahtoisinkin tehdä jonkin pidemmän lenkin, esimerkiksi Töölönlahdelle asti. Ja on ihan oikeasti ihmeellistä mitä olen huomannut luonnossa liikkumisen tekevän mielelle – mielialani on näiden luontohetkien jälkeen aina levännyt. Luonto hoitaa ❤