Missä tilanteissa muistutat eniten vanhempiasi?

Jotenkin haluan ajatella olevani ihan erilainen ihminen kuin vanhempani ovat. Olen kuitenkin saanut heiltä geenini ja olen asunut heidän kanssaan ensimmäiset 19,5 vuotta elämästäni. Se on pitkä aika. Tuona aikana ehtii saada sekä hyviä että huonoja vaikutteita. Ja varsinkin lapset ovat hyvin alttiita vaikutteille.

Vanhempani ovat ihan tavallisia työläisiä. Tosin ovat kumpikin jo eläkkeellä. Työläisyys on meissä samaa. Minä vain olen käynyt enemmän kouluja kuin vanhempani ja siksi saan kunta-alalla parempaa palkka kuin he saivat.

Olen saanut kaksi lastani nuorena. Samoin vanhempani ovat olleet nuoria, kun minä ja siskoni synnyimme. Minulla on kaksi lasta. Vanhemmillani neljä. En ole tehnyt iltatähteä.

Muistutan vanhempiani eniten siinä, että olen käynyt töissä ja yrittänyt siinä sivussa jaksaa tehdä kotityöt ja kasvattaa lapseni. Olen tehnyt nämä asiat lähestulkoon ilman yhteiskunnan apua niin kuin vanhempanikin. Rahani ovat riittäneet ruokaan, mutta ei mihinkään ylellisyyksiin. Minulle on ollut tärkeää, että lapseni pääsevät eteenpäin elämässä.

Olen myös enemmän kotona viihtyvä kuin seurapiireissä pyörivä. Olen oppinut olemaan vaivaamatta jatkuvasti toisia omilla asioillani. Enkä pidä meteliä itsestäni. Näitä piirteitä olen heiltä saanut.

Tykkään myös monista samoista asioista kuin vanhempani. Tykkään dekkareista, kotimaisista sarjoista, kirjoista, laulamisesta, urheilusta jne.

Nuorena sitä pyrkii olemaan erilainen kuin vanhempansa. Mutta näin vanhemmiten sitä oikeasti huomaa olevansa kuitenkin koko ajan enemmän samanlainen ainakin joissain asioissa.

Näin se vaan on!

Nähdään!

-Sanna-

 

Kuva on Pixabaysta!