Ennen oli niin erilaista

Mietin tässä, että elämä muuttuu aina välillä tavalla tai toisella hieman erilaiseksi. Asioihin tulee muutoksia. Ne ovat joko huonompia tai parempia riippuen aina tilanteesta. Joskus asiat siis menevät huonompaan suuntaan ja joskus taas parempaan. Joskus asioista voi löytää molemmat puolet.

Olen nyt elänyt tätä uutta elämänvaihettani 7,5 kk. Eli siis olen asunut yksin yksiössä tämän ajan. Hyviä puolia tässä on paljon. Tykkään, kun asumiskulut ovat pienet ja siivottavaa on vähän.

Muistelen usein kuitenkin lämmöllä sitä aikaa, kun pojat asuivat kotona. Oli elämää ympärillä. Nyt on kovin hiljaista. Mutta siis aikansa kutakin ja nyt on se aika, kun me kaikki elämme omia elämiämme. Niin kuin kuuluukin.

Varsinaisesti en tunne itseäni yksinäiseksi, koska työssäkäynti vie paljon aikaa ja onhan minulle mahdollisuus viestitellä tai soitella muille ihmisille, jos minulla on ikävä heitä tai on asiaa.

Jotenkin tänään on haikea olo, kun palasin kotiin miehen luota. Seuraavat treffit ovat jo sovittuna. Se on hyvä juttu. Ja kyllähän se aika kuluu kuitenkin taas vaikkei mitään ihmeitä tekisikään. Sellaista se elämä on.

Nyt voisi mennä ajoissa nukkumaan. Väsynythän sitä on, kun on herännyt jo aikaisin aamulla. Pääsee sitten huomenna ajoissa ylöskin. Ehtii jotain ehkä tehdäkin.

Elämä on juuri hyvää tällä hetkellä sellaisenaan kuin se on. Päivä kerrallaan eteenpäin mennen on hyvä tahti. Ehkä kuitenkin joitakin asioita kuten treffejä on kiva suunnitella aina lista kerrallaan eteenpäin.

Tämä päättyy tänään tähän. Hyvää yötä ja nähdään taas!

-Sanna-