Ajatuksia torstai-iltana

Joskus sitä oikein tulee kiinnitettyä huomiota siihen, miten paljon ”paskaa” ihmiset saattavat puhua sinun asioistasi. Puhuvat, vaikka eivät edes tiedä koko totuutta tai olettavat automaattisesti, että jokin asia on niin kuin he sen näkevät. Nuorempana olin herkempi tällaisille puheille, mutta vanhemmiten olen enemmänkin, että mitä sitten. Lähinnä alkaa huvittaa, se miten paljon tällaiseen ” paskanjauhamiseen ” käytetään aikaa. Senkin ajan voisi kyllä käyttää johonkin järkevämpään asiaan.

Minun elämäni ei ikinä ole missään elämänvaiheessa ollut täyttä paskaa. Minulla on ollut aina paljon hyviä asioita elämässäni, mutta aina on ollut myös ikäviä asioita. Niin kuin useimmilla meistä. Tuskin niiltä kukaan välttyy täysin. Eli, jos joskus on ollut huolta ja murhetta, ei se tarkoita, että tilanne jatkuu aina sellaisena.

Itse olen sitä mieltä, että mennyttä aikaa ei kannata ikinä jäädä kaipaamaan tai suremaan. Jokaisessa elämänvaiheessa on omat ilonsa ja tietty haasteensa. Kannattaakin aina keskittyä iloitsemaan juuri tästä hetkestä ja yrittää keksiä hyviä ratkaisuja elämän tiellesi heittämiin haasteisiin. Ja yleensähän niitä riittää.

Juuri nyt on kivaa, että ei tarvitse mennä vielä nukkumaan. Iloitsen siis siitä!

Nähdään!

-Sanna-