” Ei hyvyys saavu huutaen, se kulkee hiljaa kuiskaten. ” Eino Leino

Tästä tulee mieleen, että hiljaa hyvä tulee jne. Ja että huutamisesta ei oikeastaan ole sinulle mitään hyötyä. Itse rakastan hiljaisuutta. Pyrin myös itse olemaan hiljainen. En nyt aina, mutta usein niin etten häiritse toisia. Jos olen liian äänekäs niin se on usein merkki ahdistuksesta tai liiallisesta rasituksesta. Ja on kyllä ihan inhimillistä joskus hermostua. Harva meistä on niin etteikö koskaan hermostuisi. Täytyy kyllä myöntää, että usein ajattelen toisten hermostuvan liian helposti ja että heillä on vain huonot hermot. Koen että itselläni on suhteellisen hyvät hermot. Ehkä vähän liiankin hyvät. Voisin kyllä älähtää ihan aiheesta useamminkin. Ei kaikkea tyhmyyttä aina tarvitse jaksaa katsella.

Mites sinä hermostutko helposti? Huudatko toisille ilman syytä? Ja ennen kaikkea luuletko oikeasti aina olevasi oikeassa? Jos luulet, niin olet kyllä varsinainen törppö. Ei  millään pahalla. Et varmasti ole yhtään sen parempi kuin toisetkaan. Vaikka tietenkin luulet niin, sillä olethan ihan törppö.

Toi ei siis ollut varsinaisesti kenellekään kohdistettu. Mutta hyvä, jos tunnistit siitä itsesi. Voit sitten miettiä, että miten voisit olla vähemmän törppö.

Huomenna on vapaapäivä! Ihanaa!

Nähdään!

-Sanna-

 

Kuva on Pixabaysta!

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *