Jaksaa, jaksaa vielä…

Nopeastihan tämä aika tosiaan on kulunut ja huomenna on enää yksi työpäivä ennen lomaa. Sitten on 18 päivän tauko työnteossa. Niin ihanaa ja tervetullutta. Kolme ja puoli kuukautta sitä taas ehtikin raataa.

Tauot ovat kyllä tärkeitä meille kaikille. Ihan mistä tahansa asiasta on välillä hyvä pitää taukoa. Ehkä jopa tästä blogistakin. Kokeilla, miltä tuntuu olla tekemättä jokailtaista postausta. Mutta jotenkin tuntuu, että ihan vielä ei ole postaustahdin harventamisen aika. Kyllä sen sitten tietää, kun niin haluaa tehdä.

Niin kauan kuin kirjoittaminen tuntuu hyvältä on se ihan ok. Sitten, kun alkaa tulla itselle huono fiilis niin tietää, miten toimia. Väkisin en juttua ala vääntää.

Pääsääntöisesti osaan hyvin pitää taukoja. Ja mielestäni tauot kuuluvat kaikille. Jokaisen pitäisi vaan itse pitää huolen siitä, että saa pidettyä tauon. Jos joskus olen skipannut jonkun tauon niin olen kyllä useimmiten suunnitellut sen niin ja jossain vaiheessa olen joka tapauksessa pitänyt sen. Olen aina sen verran itsekäs. Kahden lapsen yksinhuoltajuus opettaa paljon elämästä ja myös suunnittelemaan paremmin, niin että itsellekin aina jää jotain.

Nyt lopetan kirjoittamisen tältä illalta ja menen unitauolle. Uni tekee aina hyvää. Hyvää yötä!

Nähdään!

-Sanna-